lauantai 14. heinäkuuta 2018

Salkkuanalyysi: Toimialat 2018

On tullut aika tehdä salkulleni hieman tarkempaa analyysiä. Tarkoitukseni oli odottaa kunnes saan viimeiset ostolistalla olevat yhtiöt hankittua, mutta loma ja liikaa aikaa niin mitäpä sitä lykkäämään.

Nasdaq jakaa yhtiöt ICB-luokituksen mukaan siihen luokkaan, josta suurin osa yhtiön liikevaihdosta tulee.



Toimialoja ovat:
Öljy ja kaasu
Perusteollisuus
Teollisuustuotteet ja -palvelut
Kulutustavarat
Terveydenhuolto
Kulutuspalvelut
Tietoliikennepalvelut
Yleishyödylliset palvelut
Rahoitus
Teknologia

Lisäksi firmat jaetaan vielä yläsektoreihin (Supersector), sektoreihin (sector) ja alasektoreihin (subsector).
Esimerkiksi Fortumin voisi lukeroida näin
Toimiala (Yleishyödylliset palvelut)
Yläsektori (Yleishyödylliset palvelut)
Sektori (Sähkö)
Alasektoriin olisi vielä mahdollisuus lokeroida fossiilisia polttoaineita käyttävät sähköyhtiöt erikseen uusiutuvia polttoaineita käyttävistä.

Nasdaq nordic tosin jättää lokeroinnin jo yläsektoriin, joten en itsekkään mene lokeroimaan yhtiöitä tässä vaiheessa yhtään tarkemmin.

Tulevaisuudessa tulee varmastikin aika, jolloin koen tarkemman luokituksen tärkeäksi. Nyt ensialkuun tämä riittää minulle. Mikäli aihe kiinnostaa, niin ICB luokitukseen voi tutustua helposti lisää. Laitan tekstin loppuun pari linkkiä alkuun pääsemiseksi.


Noh, lyhyen alustuksen jälkeen oman salkkuni painotus näyttää tältä (Tilanne 25.6.2018):



Erottelin kiinteistöt eri luokkaan rahoituksesta, koska suurin omistukseni on REIT, ja tämä vääristäisi diagrammia liikaa. Mielestäni "rahoitus" otsikkona menee pieleen, vaikkakin kiinteistösijoitusyhtiöillä yleensä keskivertoa enemmän velkaa onkin. Kiinteistöt ovat itseasiassa rahoitus toimialan yläsektori.

Tietoliikennepalvelut ovat suurin toimiala, sisältäen Telian ja AT&T:n. Toiseksi suurin luokka on teknologia, siihen kuuluu Tieto ja Nokia. Toimialavertailu kertoo, että salkkuni on hyvin digi- ja teknologiapainotteinen. Tämä varmasti on tulevaisuutta, en ole huolissani siitä. Sen sijaan olen ollut huolissani kiinteistöistä; Kuinka moni toimitila tulee jäämään  tyhjäksi digitalisaation edetessä, kun ostajat siirtyvät verkkoon? Kiinteistöjen osuus on kuitenkin vain 15,2% salkkuni painotuksesta, joten ehkäpä tästä syystä ei kannata menettää yöuniaan. Juuri nyt tulosta tulee. Viimeiset ostoni tulevat painottumaan kulutustavaroihin, jolloin sen osuus nousee huomattavasti nykyisestä, kokonaisuudessaan noin 20-30%. Pidän yhtiöistä jotka ovat lähellä kuluttajaa, eli ne tekevät tuotteen suoraan kuluttajalle. Tämä tarkoittaa vakaata kassavirtaa ja vähemmän vaihtelua suhdanteiden mukaan. Tälläisilla yhtiöllä myös investoinnit ovat halpoja, verrattuna esimerkiksi teollisuuteen. Toki myös kilpailu on kovaa.

Perusteollisuudesta omistukseni on Kemira, jota olen (tyhmänä) ostanut Nordnetin halpuutuskampanjassa. Mikäli tarve tulisi, joutuisin nyt myymaan osakkeeni 5% välityspalkkiolla. Joku fiksu kirjoitti joskus sijoitusblogiinsa, ettei 200€ tarjouskampanjoilla kannata avata uutta positiota. Tämä olisi ollut fiksu neuvo. Ei sillä että minulla olisi tarvetta päästä Kemirasta eroon. Päinvastoin, mielellään halpuisi vielä vähän niin pääsisi tankkaamaan.

Rahastojen osuutta kannattaisi kasvattaa vielä reilustikin. Rahastot saisivat olla noin 50% ± 15%. Passiivisilla pohjoismaalaisilla indeksirahastoilla pääsen hyötymään korkoa korolle ilmiöstä verottomasti ja pääoman kasvuvauhti kiihtyy. Toisaalta suuri osa omistamistani yrityksistä on pohjoismaalaisia, joten todennäköisesti kannattaisi keskittyä enemmän muihin indekseihin. Tähän onneksi löytyy hyvin hajautettuja ETF:iä.

Korkosijoitukset ovat nollassa. Juuri nyt en näe tarvetta laittaa rahaa kiinni osakkeita huonommin tuottaviin korkoihin, koska EKP suunnitteli elvyyttävän rahapolitiikan jatkamista vielä yli vuoden. Tulevaisuudessa haluan osan rahoistani korkosijoituksiin vähentämään riskiä ja tuomaan mielenrauhaa. Mielestäni tämä on ajankohtainen vasta sitten, kun rahaa alkaa aikuisten oikeasti olemaan paljon.

Käteinen on taas hetkellisesti noussut mukaviin lukemiin. Siirsin käteistä tehdäkseni yhden oston sijoitussuunnitelmastani poiketen, mutta nousevien kurssien vuoksi toimeksiantoni ei mennyt läpi. Odottelen uutta ostopaikkaa, mikä saattaisi hyvinkin tulla jo heinäkuun aikana. Tämä vähän extempore sijoitus veikin sitten suuren osen kesäkassastani, joten eipä ole tullut kiusausta tuhlata vähiä rahojani.


Wikipediasta  ja ftse:n sivuilta lisätietoa, mikäli haluaa haluat tutustua enemmän yhtiöiden luokitteluun.

https://en.wikipedia.org/wiki/Industry_Classification_Benchmark

http://www.ftse.com/products/downloads/ICB_Rules.pdf

Ja loppuun pakollinen disclaimer: Blogissa esitetty materiaali ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Kerron vain oman tilanteeni kirjoitushetkellä. En ole vastuussa sinun tekemistäsi sijoituspäätöksistä.



2 kommenttia:

  1. Ei kannata olla huolissaan teknologia sektorista, se on tulevaisuuden markkina. Isot nimet kuten Google ja Amazon syrjäyttävät parasta aikaa pienet tieltä ja niillä on niin valtavasti tietoa käyttäjistä ettei moni osaisi kuvitellakkaan. Se kaikki tieto kun laitetaan hyötykäyttöön niin mahtavia tuloksia luvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämähän on ongelma, jollei satu omistamaan Googlea tai Amazonia. Mitä sitten kun kasvuvara loppuu nykyisissä liiketoimissa, niin lähtevätkö nämä jättifirmat kasvamaan esimerkiksi verkkoinfran puolelle?

      Poista