tiistai 4. helmikuuta 2020

Kirjallisuuskatsaus: Älykkyys ja sijoittaminen

Olen lukenut Marko Erolan kirjaa Paras sijoitus: Itsepuolustusopas sijoittajille. Kirjassa on eittämättä esitetty hyviä argumentteja osakepoiminnan välttämiseen. Osakepoimija ottaa aina markkinariskin lisäksi yhtiöriskin. Indeksiin sijoittaja saa pelkästään markkinariskin. Erolan mukaan vain harva pystyy voittamaan indeksin pitkällä tähtäimellä. Osakepoiminta ei siis ole vaivaan nähden kannattavaa. Erola muistuttaa, että jos sinua fiksummat ja koulutetummat salkunhoitajat eivät voita markkinoita, miten sinä voittaisit?



Kun puhun älykkyydestä, fiksuudesta tai äo:sta, niin tarkoitan jollain testillä mitattua älykkyysosamäärää. Pelkkä kuvapäättely- testi ei ole hyvä älykkyyden mittari, sillä se mittaa vain yhtä älykkyyden osa-aluetta. (Voiko äykkyyttä luotettavasti testata ollenkaan?)

Erolan mukaa suurin osa sijoittajista kuvittelee olevansa keskivertoa parempia sijoittajia. Onnistumiset johtuvat omasta paremmuudesta, epäonnistumiset ovat huonoa tuuria. Sijoittajat ovat pääsääntöisesti liian ahneita ja malttamattomia voittaakseen markkinat. Olen lukenut, että menestyvä sijoittaminen ei vaadi huomattavan suurta älykkyyttä (Lähdettä en muista.) En tiedä mitä menestyvällä tarkoitetaan tässä yhteydessä, Erolan mukaan menestymistä ei ole se, kun saa tuottoa. Menestymistä on se, että saa markkinoita parempaa tuottoa. Tämä on hyvä näkökulma: Jos saisi paremman tuoton sijoittamalla indeksiin, niin voiko osakepoiminnan tuottamaa keskivertoa huonompaa tuottoa pitää onnistumisena? Tällä määritelmällä itse olen epäonnistunut sijoittajana.

Erolan kirja herätti niin paljon ajatuksia, että tutkin aihetta lisää. Vastaan tuli tutkimus älykkyyden vaikutuksesta päätöksentekoon. Hypoteesina oli, että pienemmän älykkyysosamäärän omaavat ihmiset luottavat päätöksen teossa opittuihin malleihin: Yrityksen ja erehdyksen kautta opitaan, millaisia päätöksiä tehdään eri tilanteissa. Suuremman kognitiivisen kapasiteetin omaavat henkilöt käyttävät päätöksenteossa todennäköisyysteoriaan (model of outcome probabilities) perustuvia päätöksenteon malleja. Yrityksen ja erehdyksen kautta tehtävät päätökset ovat mielelle kevyitä, ne perustuvat pääosin pelkästään muistiin eivätkä näin ollen vaadi uuden asian analysointia tai syy-seuraus suhteiden käsittämistä. Yksinkertaisessa laboratoriotestissä paremmin pärjäsivät ne, jotka käyttivät päätöksenteossa apuna mallia. Päätöksenteon mallin käyttäminen oli yhteydessä suurempaan älykkyysosamäärään ja parempaan työmuistiin. (Thomas ym. 2020.)

Cole ym. tutki älykkyyden ja koulutuksen vaikutusta markkinoilta saatuun tuottoon. koulutuksesta on hyötyä parempien tulojen saavuttamisessa, mutta se pätee vain opiskeltuun omaisuusluokkaan, kuten osakkeisiin. Älykkyys yleisesti paransi tuottoja kaikissa omaisuusluokissa. Cole ym. toteavat myös, että koulutus voi parantaa mitattua älykkyyttä (jonka pitäisi taas korreloida parempien tuottojen kanssa.) (Cole ym. 2009.) Muñoz-Murilloa ym. totesivat älykkyyden olevan paras ennuste taloustaitoja arvioitaessa (Muñoz-Murilloa ym. 2020.)

Lähde: Cole, S., Shastry, G.K., 2009. Smart money: The effect of education, cognitive ability, and Cole, S., Shastry, G.K., 2009. Smart money: The effect of education, cognitive ability, and financial literacy on financial market participation.

Osittain suomalaisvoimin tehdyssä tutkimuksessa Grindblatt ym. tutkivat älykkyyden vaikutusta treidauksen tuottoihin. Suuremman äo:n omaavat myyvät helpommin häviävän position, käyttävät veromyyntejä ja ajoittavat ostot paremmin. Fiksut sijoittajat mm. ajoittivat ostot pienempään spreadiin sekä parempaan aikaan, eli kurssi nousi oston jälkeen. Myyntien ajoittamisessa ei ollut eroa. Korkeamman äo:n sijoittajat eivät olleet yhtä alttiita laumakäyttäytymiselle, eli eivät ostaneet suosittuja osakkeita "joukkopaineesta."(Grindblatt ym. 2012.)

Lähde: Mark Grinblatt, Matti Keloharju, Juhani Linnainmaa 2012. IQ, trading behavior and performance. Journal of Financial Economics 104 (2012)

Lähde: Mark Grinblatt, Matti Keloharju, Juhani Linnainmaa 2012. IQ, trading behavior and performance. Journal of Financial Economics 104 (2012)
Kaksi yllä olevaa kuvaa kertoo, että fiksummat ihmiset saivat keskimäärin parempaa tuottoa. Yllä olevasta taulukosta (Table 4) nähdään myös, että ihmiset joilla on enemmän varallisuutta, saivat parempaa tuottoa. (Grindblatt ym. 2012.)

Lähde: Mark Grinblatt, Matti Keloharju, Juhani Linnainmaa 2012. IQ, trading behavior and performance. Journal of Financial Economics 104 (2012)
Viimeinen kuva kertoo, että kaikkein fiksuimmat saivat parasta tuottoa. Mitä pidempi tarkastelujakso, sitä suuremmaksi ero muuttui. (Grindblatt ym. 2012.)

Note to self: Pääoman häviämisen aiheuttavia tekijöitä ovat alihajauttaminen, liika kaupankäynti, väärän tickerin kirjoittaminen, kalliit rahastot ja nousevien osakkeiden myyminen (disposition effect) (Grindblatt ym. 2012.)

Rahastoyhtiö Vanguard tutki, miten lisätään mahdollisuutta omistaa suurimmat tuotot tuovia osakkeita. Lyhyesti tiivistettynä: Enemmän osakkeita vähentää mahdollisuutta hävitä indeksille, mutta samalla se vie mahdollisuuden suurempiin ylituottoihin. (Vanguard 2019.) Tämä tutkimus oli niin mielenkiintoinen, että ajattelin kirjoittaa siitä oman tekstin. Katsotaan saanko aikaiseksi. Kun aikani pyörittelin todennäköisyysteoriaa ym. päässäni, niin tätä lukiessani asiat loksahtivat paikoilleen.

Inderespodissa tuli sopivasti vastaan podcast mututuntumalla sijoittamisesta. Mielestäni tässä käytetään aika leveäperäisesti käsitettä "mututuntuma" koska lopulta päätöksenteolle annetaan selkeät perustellut kriteerit. Ei kai analyytikoilta muuta voi odottaakaan? Palatakseni Thomaksen ym. 2020 artikkeliin, niin tästä saa kuitenkin hyvät suuntaviivat päätöksenteolle ilman raskaita matemaattisia laskelmia tai excelin pyörittelyä.

Tässä artikkelissa Warren Buffet sanoo että 130 on riittävä älykkyys menestyäkseen osakemarkkinoilla. Miehellä itsellä kerrotaan olevan 150 äo. Artikkelissa Buffet puhuu älykkään päätöksenteon rungosta. "What's needed is a sound intellectual framework for making decisions and the ability to keep emotions from corroding the framework." Kaikki sopii yllä mainittuihin tutkimustuloksiin. Joko Warren Buffet on niin fiksu, että tietää asioita tutkimattakin, tai sitten hän on lukenut samaan aihepiiriin liittyviä tutkimuksia.

Kirjallisuuskatsausta tehdessä löytyi maininta siitä, että älykkyys on tärkeämpi ominaisuus markkinoilta tuottoja hakiessa, kuin taloustieteellinen osaaminen. Masentava ajatus. Tämähän tarkoittaisi sitä, että meille keskiverto ihmisille peli on menetetty. Onneksi en itse löytänyt selviä viitteitä tästä. Kilpaurheilijana mietin jatkuvasti ovatko omat geenit lajiin sopivia. Sijoittajana en halua pohtia samaa asiaa.

Mitä jäi mieleen? Kirjallisuuskatsauksen tekeminen on työlästä ja monesti mietin onko tässä mitään järkeä. Viimeistä tutkimusta lukiessani sain ahaa-elämyksen. Pyöritellessäni todennäköisyysteoriaa ja Markovin päätöksenteon prosessia päässäni riittävästi, olin jo luovuttamassa kaiken sekamelskan keskellä. Poistin tämän osion tekstistä, meni vähän överiksi sijoittamista ajatellen :D Vanguardin artikkeli oli kuitenkin niin hyvin kirjoitettu, että minäkin ymmärsin mistä on kyse. Ehkäpä jatkossa osaan käyttää päätöksieni tukena jonkinlaista matemaattista mallia. Koko ajan on kypsynyt ajatus, että ostojen kanssa pitää olla entistä tarkempi. Vähät rahat täytyy käyttää mahdollisimman tehokkaasti, jotta etenen edes kohtalaista vauhtia kohti tavoitetta.


Lähteet:

Chris Tidmore, Francis M. Kinniry Jr., Giulio Renzi-Ricci, Edoardo Cilla 2019. How to increase the odds of owning the few stocks that drive returns. Vanguard research February 2019.

Cole, S., Shastry, G.K., 2009. Smart money: The effect of education, cognitive ability, and
financial literacy on financial market participation.

Mark Grinblatt, Matti Keloharju, Juhani Linnainmaa 2012. IQ, trading behavior and performance. Journal of Financial Economics 104 (2012)

Marko Erola 2012. Paras Sijoitus: Itsepuolustusopas sijoittajalle.

Melisa Muñoz-Murilloa, Pilar B. Álvarez-Francob, Diego A. Restrepo-Tobón, 2020. The role of cognitive abilities on financial literacy: New experimental evidence. Journal of Behavioral and Experimental Economics 84 (2020)

Thomas Marana, Theo Ravet-Browna, Martin Angererb, Marco Furtnera, Stefan E. Huberc, 2020. Intelligence predicts choice in decision-making strategies. Journal of Behavioral and Experimental Economics 84 / 2020.

Tobias Handke 2018. The IQ score Warren Buffet says is all you need to success. Bosshunting.
https://www.bosshunting.com.au/culture/warren-buffett-iq-succeed

InderesPodi 46: Mututuntumalla sijoittaminen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti