30k asti aion seurata brutto-osinkoja tiuhaan tahtiin. Nyt alkaa tuhannen euron välein tehtävä seuranta olemaan jo hieman liikaa. Seuraavan 10 000 osinkokertymän ajan teen kirjanpitoa 5k välein, tämän jälkeen suunnitellusti siirryn seuraamaan kehitystä 10k välein. Sitten edellisen kirjoituksen, kumulatiiviset osingot ovat ylittäneet pyöreitä näin:
11k: 9/2022
12k: 4/2023
13k: 5/2023
14k: 10/2023
15k: 4/2024
16k: 5/2024
17k: 10/2024
18k: 3/2025
19k: 4/2025
20k: 5/2025
Ensimmäisen kymmenen tuhannen kerryttäminen kesti 6 - 7 vuotta. Seuraava tuli kolmen vuoden aikana. Ennustin aiemmassa kirjoituksessa, että saisin 20k kasaan 2026 mennessä. Olin tuolloin liian varovainen ennustuksissani, kun jäi puolitoista vuotta luppoaikaa.
Alun perin ajattelin saavani 30k kasaan 2029 mennessä. Nyt näyttää, että sekin tulee reilun vuoden etuajassa, uskon pääseväni tuohon 2028 H1 aikana. Odotan muutamaa osingon laskua ensi vuodelle, muuten voisin päästä seuraavalle kymmentuhatluvulle jo 2027 aikana..
---
Huhtikuun aikana päässäni alkoi pyörimään kysymys: Miksi sijoitan niin kuin sijoitan? Silmiini osui mielenkiintoinen Pörssipäivä jakso: Tunteet vievät taloudessakin. Pörssipäivässä puhutaan siitä, että ihmisten riskinsietokyvyssä on suurta vaihtelua. Vaikka olen vakiotyössä, niin haluan silti säästää suurehkoa puskuria ja pelkään töiden loppumisesta. Puskuri tuo minulle mielenrauhaa. Määräaikaisella sopimuksella työskentelevä työkaverini käyttää rahojaan paljon vapaammin vaikka tulevaisuus on epävarmempi.
Kun aloitin sijoittamisen, olin työtön. Rahoille piti saada pieniriskistä tuottoa. Tästä syystä vakaat osinkoyhtiöt minua varmaan kiinnostivatkin. Korothan eivät vielä tuolloin tuottaneet juuri mitään. Järkikäteen ajateltuna sellaiset sijoitukset kun Ford, Annaly Capital Management ja maailmanvalloitusyrityksestä toipuva Telia eivät olleet pieniriskisiä, mutta ymmärtänet pointin vakaista kassavirtaa tuottavista osinko-osakkeista.
Huomasitko kirjoitusvirheen? Piti kirjoittaa jälkikäteen, mutta "järkikäteen" on parempi termi, riskihän oli tiedossa jo silloin, jos olisi osannut ajatella osinkoprosenttia pidemmälle. Jälkikäteen tarkoittaisi, etten olisi voinut tietää yhtiön riskiprofiilista ostopäätöstä tehdessä. Pidän osinkovirtaa osakkeen riskiprofiilia laskevana tekijänä. En voi menettää 100% osakkeeseen sijoittamistani rahoista sen jälkeen, kun olen saanut sijoituksista 5% osingon. (Ellen sitten sijoita osinkoa takaisin samaan osakkeeseen.)
Säästötili on turvallisin vaihtoehto, kun rahoille pitää saada edes jotain tuottoa mahdollisimman pienellä riskillä. Tästä syystä se tuntui pitkään ainoalta järkevältä vaihtoehdolta arkielämän puskurirahastolle. Viimeiset hetken ennen autotallin maksamista säästötililläni makasi noin 40 000€. 1% lisätuotto tälle rahalle tekee 400€ vuodessa. Typerää makuuttaa tuollaisia summia tuottamatta juuri mitään.
Tätä kirjoittaessa olen äskettäin aloittanut kahteen uuteen rahastoon säästämisen Nordeassa. En tule raportoimaan näitä sijoitusvarallisuutena, koska rahastot toimivat säästötilin korvikkeena. Siellä makaavat rahat on tarkoitettu käytettäväksi. Riskinsieto ei kulutukseen tarkoitetulla rahalla ole kovin suuri, joten pääosa on korkorahastoissa, pienellä osuudella myös maailmanindeksiä. Osakkeet ja korot ovat suunnilleen suhteessa 15 / 85%.
---
Käteisen kerääminen on ollut vaikeaa siksi, että jossain vaiheessa alan pyörittelemään tätä ajatusketjua:
Minulla on salkusta 5% käteisenä, joka pitäisi saada tuottamaan säästötiliä paremmin.
→ Pitkässä juoksussa olisi varmasti parempi sijoittaa osinkoa maksavaan yhtiöön, niin saan edes sen osinkotuoton
→ Ostan osaketta 5% yieldillä, vaikka tiedostan riskin että kertoimet voivat sulaa jolloin osake laskee jopa -30%
→ Kurssilasku ei haittaa, koska saan osinkoja joilla voin ostaa lisää osakkeita halvemmalla!
Nyt yritän iskostaa päähäni sellaista, että korkorahastoista voi (ainakin viimeisen vuoden korkotasoilla) saada hyviäkin tuottoja. Alla kuva säästötilin korvikkeeksi valitsemastani rahaston kehityksestä. Kyseessä lyhyt yrityskorko.
Korkotason lasku vaikuttaa toki yrityskorkoihinkin, mutta uskon että A) Korot eivät enää mene negatiiviseksi ja B) Yrityskoroissa on aina riskipreemio verrattuna vaikkapa 3kk euriboriin joka tuottaa parhaimmillaankin juuri ja juuri inflaation verran. Yhdistettynä siihen, että säästötililtä harvoin saa 3kk euriboria, usein korko on hieman tämän alle. Alla 3kk euribor ja euroalueen inflaatio. Euribor saavutti huippunsa 11/2023 kun inflaation huippulukema oli 10/2022. Euribor ei ikinä ollut inflaatiota korkeammalla.
Rönsyilevän höpöttelyn pointti oli se, että ei ole järkevää ostaa osaketta, jos siinä on 5% osinkotuotto ja realistinen riski kertoimien sulamiselle ja sitä kautta -30% kurssilaskulle, kun samaan aikaan 4% tuoton saa korkorahastolla ilman suurta riskiä kurssiromahduksesta. Pieni osa käteisestä tulee jatkossakin makaamaan säästötilillä, mutta suurimman osan pyrin jatkossa allokoimaan korkorahastoon paremman tuoton perässä. Säästötililtä rahat ovat nostettavissa nopeasti, joten ei se täysi turhake ole vieläkään.
---
Kun mietin miten ajatteluni on muuttunut, niin edellisessä kirjoituksessa laskin seuraavien vuosien osinkoja. Nyt pohdin, miten saan rahoilleni tuottoa silloin, kun markkinoiden arvostustasot ovat korkealla eikä osakkeiden odotettu tuotto vastaa siellä vaanivaa riskiä.
Osinkojen sijaan mietin kokonaisuutta. Tämän pitäisi johtaa siihen, että salkku tuottaa paremmin tulevaisuudessa. Toivottavasti tämä säästää minut perisyntinä toimivalta fomotukselta, kun ensin teen arvonmäärityksen ja sen jälkeen maksan osakkeesta ihan mitä tahansa.
Tämä suunnitelma on uutta rahaa varten, eli miten käytän käteistä jatkossa. Ajoittamisen toinen puoli on pitkään suunnittelemani salkun kevennys osakkeista takaisin korkoihin silloin, kun ollaan noustu liian paljon. Osakkeita pitäisi osata myös myydä. Sen aika ei ole vielä, salkkua pitää edelleen lihottaa vielä hyvän aikaa, ennen kuin pääoma riittää kurssinousuihin keventämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti