Kuukausikatsauksen avulla pystyn seuraamaan etenemistäni kohti tavoitetta ja samalla joudun reflektoimaan mennyttä kuukautta. Teinkö jotain ja jos tein, niin miksi? Tulot, menot, osingot ja säästetyn rahasumman kirjaan ylös rutiininomaisesti. Lopussa päiväkirjamaisesti ajatuksia menneestä kuukaudesta.
Tuloja
2 238,3€
Kulutus
1 303,66€
Tähän kuuhun kerääntyi paljon ylimääräisiä menoja: Kaksi paria uusia kenkiä 175€. Auton huolto 250€. Pyörän uudet vaihtajat ja vaijerit 130€. Uusi kännykän suojalasi sekä kellon hihna: 60€. Tälläisten kuukausien vuoksi haluan pitää riittävästi turvakassaa myös käyttötilillä. Kaikki ylimääräiset menot tulevat kerralla.
Osinkoja.
103€
Buu! Huonoimmat maaliskuun osingot sitten 2021.
Säästöön
400€
Jaoin rahat niin että 150€ meni käteiseksi ja 250€ treiditilille.
Salkun tilanne
31.3.2024 salkkuni saldo on 29,9% tavoitteesta.
+663€ edellisestä kuukausikatsauksesta.
Käteisen osuus salkusta on 3,8%.
Sijoituslainaa 0€
Sain itseäni niskasta kiinni ja aloitin treidaamaan. Edelliset treidit tein 10/2023 eli hengähdystauko venähti useamman kuukauden mittaiseksi. Loin itselleni indeksi short-strategian. Säännöt ovat selvemmät ja yksinkertaisemmat kuin aiemmin. Nyt niiden noudattaminen ei ole niin paljoa tulkintakysymys. Ongelma on harvakseltaan tuleva ostosignaali, joka pakotti kehittelemään myös toisen strategian. Ensimmäinen strategia muodostui oikeassa mielentilassa nopeasti, toista jouduin työstämään useamman viikon ja muokkaamaan sitä käytännön toteutuksen perusteella.
Pääsin harjoittelemaan treidaamista kahden kaupan verran. Ensimmäinen treidi meni nopeasti tappioon. Typerä treidi, jälkikäteen ajateltuna ei sopinut strategiaan, onneksi en epäröinyt exitin kanssa. Toinen meni paremmin: Osto oli harkittu, alkuun se toimi hyvin. En hätäillyt vaikka ensimmäinen nousu ei mennyt targettiin vaan annan osakkeelle tilaa liikkua oikeaan suuntaan. Kirjoitushetkellä treidi on ujosti plussalla mutta targettiin tarvitaan vielä +2,5%.
Katsotaan montako viikkoa pää kestää treidaamista tällä kertaa ennen kuin tulee pidempi tauko. Yleensä noin 10 treidiä on ollut raja jonka jälkeen ei enää jaksanut. Huomaan latautuvani liikaa kurssiliikkeisiin. Noususta innostun ja laskusta hermostun. Tämä on kuluttavaa, vaikka suurin osa ajasta istun käsien päällä. Yritän keskittyä prosessiin mutta eurot silmissä suunnittelen treidejä. Pyrin tekemään vaativimman työn viikonloppuna niin, että viikolla ei tarvitse käyttää hirveästi aikaa kurssien kyttäämiseen. Käytännössä asetan kurssihälytykset viikonloppuna ja niiden toteutuessa harkitsen ostoa.
Olen käyttänyt treidaamiseen nyt paljon aikaa ja vaivaa, silti tuntuu että pitäisi käyttää enemmän. Onneksi treidikassa on niin pieni että se kuluu kokonaan yhteen positioon. Suurin osa ajasta en voi kun odottaa. Pyrin välttämään treidin (turhaa) mikromanagerointia. Yleensä siitä ei ole kuin haittaa. Treidaaminen on vienyt niin paljon huomiota että QEPM systeemin jälkeen en ole paljoa pääsalkkuni kehityksellä vaivannut päätä.
Maaliskuussa toteutin ensimmäisen QEPM systeemini mukaiset ostot. Pelotti ostaa Visaa 3 päivää all time high kurssin jälkeen, mutta toistaiseksi näyttää ettei osto ole täysin epäonnistunut. Visa on nyt salkussa 9,7% painolla, eroa suurimpaan positioon Sampoon on vain 200€. Alla vihreä pallura on oma ostoni.
Pääsiäisen pyhien aikana jaksoin korjata yritysexcelini ajantasalle vuosikertomusten avulla. Työ tuntui vastenmieliseltä, enkä väitä tehneeni sitä hyvin: Vastahan sain pitkän ja rankan tuloskauden pakettiin eikä huvittanut palata näin nopeasti exceleiden pariin. Tuloksena oli 0,1 yksikön muutoksia salkkuseurannan tunnuslukuihin, mutta ei mitään joka olisi muuttanut QEPM lopputuloksen.
Kuukausikatsausta varten katsoin miten pääsalkkuni voi ja totesin sen tuntuvan virkistävältä. Pieni etäisyys on tehnyt hyvää. Aiemmin tein ajatustyötä salkun eteen päivittäin vaikka en ikinä tehnyt mitään muutoksia allokaatioon. Turhaa työtähän se on siinä tapauksessa.
Muuta
Päivitin kuukausikatsauksen alkutekstin. Alussa tärkeintä oli säästetty rahasumma ja osingot. Nyt salkku on kasvanut sen verran että säästetty rahasumma ei ole enää niin tärkeä luku. Osingotkaan eivät ole enää niin suuressa osassa kun aiemmin. Haikein mielen luovun tekstipätkästä joka oli kirjaimellisesti ensimmäinen kappala jonka kirjoitin blogia aloittaessa 2018. Mutta aika siirtyä eteenpäin.
Auto meni toisella yrittämällä katsastuksesta läpi. Pyörän sain laitettua kuntoon, joten pääsiäisen jälkeen saan heittää hyvästit bussiaikatauluille ja poljen jatkossa työmatkat. Kivaa kun saa mennä ja tulla ilman bussiaikataulun aiheuttamaa kiirettä milloin pitää päästä lähtemään. Eikä työmatkaan kulu yhtään enempää aikaa pyörällä kun bussillakaan.
Juoksu-projekti:
Tammikuussa juoksin noin 9km. Pisin yhtäjaksoinen matka on 600m.
Helmikuussa juoksin noin 10,2km. Pisin yhtäjaksoinen matka on 1 km.
Maaliskuussa juoksin 12,2km. Pisin yhtäjaksoinen matka 1,25km.
Välillä huomaan juoksevani ilman mitään oiretta! Mutta sitten unohdan mitä olen tekemässä, polvesta katoaa lihasten tuki ja tunnen vihlaisun. Vaatii fyysistä ja psyykkistä harjoittelua kun juostessa ei voi antaa ajatusten harhailla niinkuin olen tottunut. Sen verran jalka on kuntoutunut että monesti tehnyt mieli jatkaa juoksemista, sen sijaan että 625m jälkeen käännyn takaisin. Onneksi kuukausi vaihtuu ja voin taas lisätä matkaa.
Ainoa huono puoli työmatkapyöräilyssä on kun bussilla kulkiessa askeleita tulee päivässä 6 000 enemmän. Polveni on selvästi tykännyt kävelystä ja kestääkin sitä nyt paremmin. Jatkossa minulla menee enemmän vapaa-aikaa sitten kävelemiseen, kun askeleita pitää saada riittävästi. Epäilen että alunperin polvi kipeytyi siitä kun lähdin 14km päiväreissulle kansallispuistoon samalla kun normipäivänä tulee askeleita ehkä 2 000. Pyöräillessä tulee toki paljon liikuntaa, mutta iskutusta ja painoa jalan päälle ei tule samalla tavalla joten polveni ei kestänyt kävelyä kun sitä tulikin kerralla enemmän. Siksipä ei enää ikinä sellaisia viikkoja että askeleita tulee viikossa alle 8 000. Se ei riitä ylläpitämään liikuntakykyä.
Kävely on minulle tärkeää, koska olen usein kävellyt 10km kotiin jos pyörä meni rikki. Enkä ikinä panikoinut siitä etten ehdi viimeiseen bussiin. Aina voi kävellä! Nyt huomasin olevani jumissa jos bussi ei tullutkaan. Ahdistava tunne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti