Salkkuanalyysi 2023

Q4 raportit on luettu läpi ja sen osalta salkun excel-seuranta on valmis. Seuraan salkun laatua valituilla tunnusluvuilla. Linkistä löydät aiemman kirjoituksen. On jälleen aika katsoa, ovatko yhtiöni pysyneet laadukkaina. Seuranta on hieman elänyt, kun aloitin QEPM systeemin ja se avasi näkökulmia ongelmakohtiin erityisesti finanssiyhtiöiden kohdalla. Tästä voi myös päätellä, olisiko osakepoiminta kannattanut koska tulosta on helppo verrata indeksiiin.

Kuva: Bingbot

Salkun sisällön jaan aina neljännesvuosikatsauksen yhteydessä. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus tarkastella salkkua kokonaisuutena. Kehittyykö se haluttuun suuntaan ja jos ei, niin miksei? Osakkeita on painotettu niin, että niille annetaan painotuskerroin jotta kokonaisuus on 100%. Seurannan tarkoitus on seurata nimenomaan pitkän salkun osakepoimintojen onnistumista ilman indeksejä ja käteistä.

Tunnusluvut

Valitut tunnusluvut kestivät markkina huomioiden yllättävän hyvin. Aloitin seurannan niin, että pystyn tarvittaessa muokkaamaan myös menneiden vuosien lukuja, siltä varalta että systeemiin tulee muutoksia. Tämä teki excelistäni liian monimutkaisen ja luovuin ajatuksesta. Kaikki tunnusluvut eivät siis ole vertailukelpoisia. Suurin muutos tullut EBIT-% ja liikevaihto riveille.

Salkkuyritysten liikevaihdon kasvua olisi mielekästä verrata kohdemarkkinan BKT:n kasvuun, mutta kirjoitushetkellä en löydä kuin vuoden 2022 luvut. Näissä saattaa olla virheitä, mutta tälläiset luvut tulivat vastaan. Eli BKT:n kehitys vuonna 2022.
Suomi  + 1,6%

USA +1,9%

Eurooppa +3,4%

Lähde: Word bank data-arkisto

Kirjoitan QEPM osiossa hieman lisää miten liikevaihto rivi muuttui. Liikevaihdon pieni kasvu johtunee hiljalleen piristyvästä taloudesta sekä inflaation viemisestä hintoihin. Suuressa kuvassa ei mitään mistä voisin iloita. 

Muutenhan luvut ovat suhteellisen yksiselitteisiä mutta EBIT-% tuotti hankaluuksia finanssiyhtiöiden kohdalla. Lasken EBIT-% liikevaihdosta, johon lisään sijoitusten arvonmuutosten itseisarvon. Minusta arvonmuutos tulee sisältyä tässä tapauksessa "liikevaihtoon" koska se on suuri osa raportoitua tulosta. EBIT-lukuna käytän raportoidun luvun 5v keskiarvoa. Pyrin näin siivoamaan kausivaihtelun pois. Hieman keinotekoista, tiedetään, mutta näin laskettuna Investorin EBIT-% on 32,7% . Jos arvonmuutos ei olisi osa liikevaihto, niin EBIT-% oli 71%. Jälkimmäinen vesittää koko seurannan mielekkyyden. Tästä syystä 2022 ja 2023 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Minulla ei ole enää mahdollista korjata vanhoja lukuja. Tyydyn toteamaan että kokonaisuutena kannattavuus on edelleen hyvällä tasolla vaikka marginaaleissa onkin painetta.

ROIC on hieman laskenut johtuen heikommasta taloudesta, nousevista koroista ja monen yrityksen kohdalla myös suurista investoinneista.

Osinkojen ja TSR:n suhteen saatiin torjuntavoitto. Kokonaisuutena salkkuyhtiöt pitivät arvonsa. Huomautan että lasken TSR:n kaavalla osakkeen arvon muutos + brutto-osingot. Eli verojen jälkeen totuus on hieman raportoitua huonompi. Huomio että TSR kaunistaa salkun kokonaistuottoa: Käytän painotuksena loppuvuoden lukemaa, jolloin laskevat osakkeet ovat pienemmällä painolla salkussa kuin ennen kurssilaskua. Nousseet osakkeet taas ovat suuremmalla painolla kuin vuoden alussa. Päädyin käyttämään loppuvuoden lukuja jotta ne ovat mahdollisimman ajantaiset kun pohdin miten salkun allokaatiota kannattaa muokata seuraavana vuonna.

Näihin lukuihin voi tulla pieniä muutoksia, kun saan kaikki excelit käytyä läpi vuosikertomuksen ja suurennuslasin kanssa. Suurilta osin ne pitävät kuitenkin paikkansa. Vuosikertomuksia alan selaamaan todennäköisesti vasta alkukesästä. En näe syytä pitkittää tämän julkaisua sinne asti.

Sektorit

Edellistä katsausta kirjoittaessa finanssisektorilla oli 33% salkusta ja olin siihen tyytyväinen. Nyt siellä on 29% ja pidän painotusta liian korkeana. Muutenkin pientä hienosäätöä sektoreiden välillä. Luvut prosenttiyksiköitä, ei prosentuaalisia muutoksia: Käteinen +3%. Indeksi +3%. Industrial -2% ja real estate -3%. Treiditili lisätty myös listaan, jatkossa se voi sisältää mitä tahansa, kirjoitushetkellä se on käteistä.

Terveydenhuolto sektori puuttuu edelleen. Tiedän että kaikkia sektoreita ei tarvi omistaa, mutta kun minä haluaisin. Paitsi energia, energiaa en halua omistaa pitkässä salkussa. Osa sektoreista on yhden yrityksen varassa, joten niiden paino ei senkään vuoksi voi nousta kovin korkeaksi. Ainoa basic materials sektoriin kuuluva yhtiö on UPM ja industrial sektori on yhtä kuin 3M.

Mitä haluaisin tapahtuvan seuraavaksi: Indeksin painotus kasvaa edelleen. Löydän yrityksen terveydenhuolto-sektorista. Näiden seurauksena finanssisektori on alle 25%. Olisin tyytyväinen siihen, koska sektori itsessään on niin laaja ettei painotusta kannata väkisin painaa matalaksi. Pankit, varainhoitajat ja vakuutusyhtiöt kuuluvat kaikki samaan finanssisektoriin.

Jos löydän terveydenhuoltosektorilta yhtiön, jostain salkkuyhtiöstä yhtiöstä voisin luopua, jotta seurantaan käytettävä aika pysyy kohtuullisena. Haluaisin keventää finanssisektoria mutta siellä on mielestäni laadukkaita yhtiöitä joista en halua luopua. 

QEPM

Odotetusti jouduin muokkaamaan QEPM systeemiäni samalla logiikalla kun EBIT-% yllä. Käyvän arvon muutosten siivittämänä finanssiyhtiö nousivat monen tunnusluvun voimin listan kärkeen: ROIC nousee, payout ratio laskee ja EV/EBIT kertoimella yhtiöt näyttävät todella halvoilta.

Ideaa palloteltuani moneen suuntaan jo toiseen ja kolmanteenkin kertaan tuloskauden aikana, päädyin lopulta tähän:

1) Payout ratiossa, ROIC:ssa ja EV/EBIT luvuissa käytän raportoitua lukua, joka sisältää arvonmuutoksen. Jotta yksittäiset hyvät vuodet eivät nosta finanssiyhtiöitä automaattisesti jonon kärkeen, lasken luvuista viiden vuoden keskiarvon. Tämä tasapainottaa heilahteluita niin, että arvonluonti tulee näkyville mutta omistusten volatiliteetti ei vesitä koko seurannan mielekkyyttä.

2) Liikevaihdon kasvua seuraan luvulla joka ei sisällä käyvän arvon muutoksia. Tämä kertoo enemmän liiketoiminnan ytimestä. Tältä osin ei muutosta aiempaan. Koska nämäkin rivit sisältävät toisinaan kertaluonteisia eriä voitonjaoissa, kertaluonteisissa osingoissa tms. niin seuraan myös tämän osalta nyt 5v keskiarvoa.

QEPM systeemini tulee todennäköisesti vielä muuttumaan. Nyt aloitan ostot suunnitelmani mukaan. Vuodelta 2023 sain top 3 tulokseksi seuraavat yhtiöt. Suluissa pistemäärä.

1. Visa (1,03)

2. Investor AB (0,97)

3. Nordea (0,68)

Olen nyt muuttanut finanssiyhtiöiden seurantatapaa jo kolmatta kertaa. Ensimmäisellä ja toisellakin yrittämällä ne kiilasivat kärkeen, kuten myös vuonna 2022. Harmittaa teennäin tapa laskea liikevaihto, mutta jonkinlaisen kasvun mittarin tarvitsen myös finanssiyhtiöille. 5v keskiarvo on tähän mennessä paras ratkaisu jonka olen keksinyt, vaikka se ei tee oikeutta nopeasti kasvaville yhtiöille. Käytännössä minun piti kuitenkin keksiä jokin tapa jotta estän finanssiyhtiön olevan aina ensimmäisenä. Tämän voi nähdä niinkin, että muokkasin systeemiäni kunnes pääsen ostamaan Visaa :D Vuonna 2023 sijoilla 4 - 6 on Main street capital, Capman ja Mandatum eli finanssiyhtiöt pääsivät jälleen kiilaamaan kärkeen. Suurta vetoapua tulee hinnasta, koska raportoitu EBIT on korkea suhteessa yritysarvoon, vaikka käytän keskiarvoa. ROIC:lla mitattuna finanssiyhtiöt ovat myöskin mediaanin yläpuolella johtuen eri laskentavasta (ROE > ROIC).

Nyt ostamaan Visaa suunnitelman mukaan. Voin hyvällä omalla tunnolla ostaa 1 000€ edestä lappuja suoraan laidasta. Pelottaa ostaa all time high- hintaan, mutta eikös tämän tarkoituskin ollut että saan tehdä matalalla kynnyksellä oston miettimättä ajoitusta sen enempää? Jos jatkossakin top 6 osakkeet ovat aina Visa ja finanssiyhtiöt niin systeemin toimivuutta pitää pohtia. Seuraava osto on tarkoitus toteuttaa H2 aikana kun saan tulosraportit käytyä läpi.

Yhteenveto

Loppuvuoden painotuksilla painotettu osakesalkkuni olisi tuottanut -0,1% osinkoineen (ilman veroja) kun S&P 500 kasvuindeksi tuotti karkeasti 28%. Osakepoiminta ei olisi kannattanut tänäkään vuonna. Osan erosta voi selittää sillä, että salkustani puuttuu superyhtiöt Microsoft ja Nvidia, jotka ovat yhdessä noin 20% painolla yllä mainitussa indeksissä. Muutama yhtiö salkussani pystyi vastaamaan indeksin tuottoluvuille: Main street Capital +27%, Investor +26%, Visa +26% ja Nordea +20%.

Suurimman raportoidun tappion vuodelta 2023 tarjosi Sampo (-14%) mutta tämä ei täysin pidä paikkaansa, koska jakoivat noin 4€ arvosta mandatumin osakkeita omistajille joita en laskenut mukaan osinkoihin. Mandatumista korjattuna tulos on -4%. Sammon jälkeen suurimman tappion tuotti mörnijäosake Tietoevry -13%.

Ennen kun viillän ranteeni auki koska osakepoiminta ei vain kannata, täytyy miettiä pääsalkkuni tarkoitusta. Mörnivistä osinkoyhtiöistä koostuvan salkun ajatus on tuottaa vakaata kassavirtaa ilman suurta downsiden riskiä. Kuten 3M tapauksessa huomaamme, joskus musta joutsen osuu tuulettimeen, mutta kunhan painotus on riittävän pieni, sen ei pitäisi pilata koko salkun tuottoa.

Haluan salkun joka sisältää arvonsa säilyttäviä yhtiöitä samalla kun ne voivat jakaa vakaata osinkoa ja kasvaa muun talouden mukana. Yleiseen taloustilanteeseen nähden salkku on ehkäpä pystynyt tekemään sen, mitä sen on tarkoituskin tehdä. En voi ajatella että salkku ei toimi. Ongelma on se, että olen vielä pääoman kasvatusvaiheessa. Kokonaistuotto on tärkein mittari jolla tätä voi seurata. Nyt tärkeintä olisi kasvattaa ja kerryttää pääomaa. Kun sitä on riittävästi, niin rahat voi siirtää näihin vakaisiin mörnijöihin.

Huomaan aloittaneeni sijoittamisen kiipeämällä perse edellä puuhun. Aloitin kokoamaan salkkua jollaisen haluan sijoitusurani loppupuolella. En tajunnut että moottoritielle ja metsäautotielle tarvitaan erilainen kulkupeli. Pitää miettiä miten saan muutettua salkku-traktorini citymaasturiksi ja ehkä lopulta ferrariksi. Alla kuva salkustani.

Kuva: Bing Copilot