Kuukausikatsaus 8/2026

Kuukausikatsauksen avulla pystyn seuraamaan etenemistäni kohti tavoitetta. Samalla reflektoin mennyttä kuukautta. Teinkö jotain ja jos tein, niin miksi? Tulot, menot, osingot ja säästetyn rahasumman kirjaan ylös rutiininomaisesti. Lopussa päiväkirjamaisesti ajatuksia menneestä kuukaudesta.

Tulot
4 100,96€
Lomarahat tuli tilille. Jännitin, minkä kuukauden perusteella ne maksetaan, koska olin töissä vaan viikon kesäkuusta. Onneksi maksettiin heinäkuun perusteella, eli palasin juuri sopivasti töihin saadakseni täydet lomarahat.

Kulutus
1 259,55€

Normaalia kulutusta sekä ystävän häälahja, joka rokotti budjettia 60€ verran.

Osinkoja
308,20€

Kohtuulliset osingot elokuuksi. Aiempi elokuun osinkoennätys on vuodelta 2019, jolloin tilille tuli 199,89€.

Säästöön
400€
120 € käteiseksi, 100 € treiditilille ja 180 € sijoituslainan lyhentämiseen. Hassut summat sen takia, että käteistä oli 1080 ja halusin tasoittaa luvun sataseen.

Salkun tilanne
31.8.2026 salkkuni saldo on 46,2% tavoitteesta.
+3 283€ edellisestä kuukausikatsauksesta.
Käteisen osuus salkusta on 0,3%.
Sijoituslainaa -4 414,71€

Ehdin jo kirjoittaa, että sijoituslaina alkaa taas olemaan sellaisella tasolla, ettei se enää häiritse minua. Sen jälkeen nostin 1 000€ lainaa Realty Incomen ostoon. Nyt on taas sellainen tunne, että olisi kiva päästä lainasta eroon. Laskeskelin rahavirtojani, ja totesin että laina on maksettu aikaisintaan keväällä, vaikka uskallankin nostaa sijoitussummaa hetkeksi lomarahojen turvin.

Suljin kaksi auki olevaa treidiä. Muistutan taas, että harjoittelen treidaamista pienillä positioilla, joiden koko on maksimissaan 20€. Tärkeää ei ole eurot, vaan prosentit. Biohittiä ostin huhtikuussa, tuotto treidistä 16,45%. Talenomia ostin kesäkuussa, tuotto 8,37%. Tämä tyyli treidata sopii ajankäytöllisesti tähän elämäntilanteeseen. Olen arvioinut kerran viikossa, onko tarvetta nostaa stop-lossia, laskea targettia tai muuten manageroida positiota.

Treidaaminen on ollut pelottavan helppoa. Nyt pitäisi keksiä uusia treidikohteita. Tämä on vaikein osuus. Jos en keksi hyvän odotusarvon osaketta, niin pitäisi malttaa olla treidaamatta eikä heittää rahojaan johonkin sillä asenteella, että toivon sen menevän ylös. Ja nyt kun ehdin jo tottumaan siihen, että positiot on olemassa ja niiden managerointi on helppoa, niin vaikea orientoitua taas etsimään sijoituskohteita ihan alusta alkaen.

Olen tehnyt töitä sen eteen, etten avaisi konetta iltaisin ja tutkisi osakemarkkinoita, jos en oikeasti tee ajatuksella töitä. Sijoitusaiheisilla sivuilla haahuilu kun ei ole tuottoisaa työtä, mutta ei myöskään rentouttavaa tekemistä. Nyt on muutaman kerran osunut surkeita sattumia sunnuntain pörssityöhön varatulle aamupäivälle, enkä ole saanut niin paljoa aikaiseksi kuin olisin halunnut. Pitänee siis alkaa taas orientoitumaan siihen, ettei kaikki ajatustyö voi odottaa viikonlopun vapaata aamupäivää, vaikka tämä onkin järjenjuoksun kannalta kaikkein paras aika tehdä tietotyötä.

Olen pitkään katsellut Hugo Bossia treidisalkkuuni "pysyväksi" sijoitukseksi. Lainausmerkit sen takia, että on ollut tarkoitus myydä ja ostaa kurssilaskujen mukana. Pitäisin kuitenkin aina jonkin pienen position. Ajatuksena on, että mukava ostaa keskivertoa laadukkaampia vaatteita, kun tietää omistavansa myös yhtiötä. Nyt silmiini osui Fraser groupin ostotarjous, jonka seurauksena heillä on 48% omistus yhtiöstä. En usko, että aikovat tyytyä siihen. Olisi toki mahdollisuus ostaa osaketta odottaen hyvää preemiota seuraavasta ostotarjouksesta, mutta tässä on riski, että pääomistajaa ajaa strategiaa, joka ei ole piensijoittajan edun mukaista.

Käännän katseeni muualle, mutta en ole luopunut ajatuksesta omistaa jotain premium muodin osaketta. Pitäisi löytää vaatetalo, jolla on laadukkaita vaatteita mutta ei mitään ylihintaisia överiluksusta, joiden käyttötarkoitus saattaa olla enemmän statussymboli kuin halu käyttää laadukkaita ja kestäviä vaatteita. USA:sta löytyikin varteenotettava osake: Ralph Lauren. Ajattelen, että ympäristötietoisuuden kasvaessa myös kuluttajien arvostama muoti tulee muuttumaan kohti laadukkaita ja kestäviä vaatteita. Tässä on ekologisuuden megatrendi taustalla. Enkä tarkoita sitä, että vaatteet pitäisi tehdä itse kasvatetusta luomuhampusta, vaan sitä, ettei vaatteita osteta yhtä festaria tai syksyä varten. Hyvä toki, jos vaatteet on jo lähtökohtaisesti valmistettu ympäristötietoisesti, mutta ajattelen pitkäikäisyyden kompensoivat valmistuksen ympäristövaikutuksia.

Pitkän salkun eteen en olekaan tuloskauden jälkeen jaksanut paljoa tehdä. Eikä siellä mitään tehtävää taas olekaan. Maksan lainaa pois, sen jälkeen pyrin nostamaan indeksien painotuksen yli 15% tavoitteen. Sitten keskitynkin taas yksittäisten osakkeiden ostelemiseen pitkän aikaa. Siitä minä tykkään. Nousevat korot nostavat riskiä kurssilaskulle, mutta samaan aikaan taustalla puksuttava vahva talous tukee yritysten tulosta. Kirjoitushetken näkemykseni markkinasta on, että tuloskasvulle ja sitä myötä myös kurssinousulle on hyvät olosuhteet reaalitaloudessa, mutta yhtiötasolla  pettymyksistä tullaan varmasti rankaisemaan.

Muuta

Lapsi aloitti päiväkodin. Alkuun oli odotetusti itkua ja levottomuutta. Sitten tilanne rauhoittui. Yleensä hän jää päiväkotiin vähäisesti protestoiden ja hoitajien kertoman mukaan on reipas koko päivän. Iltaa kohden oli selvästi levottomampi päiväkodin aloittamisen jälkeen. On siinä omat hermot tiukalla, kun ensin valvoo yöllä sängyn vieressä 01:30-02. Sitten vielä 30min omassa sängyssä. Aamulla väsyneillä silmillä töihin 6.50. Päiväkodin kautta kotiin klo 16.30. Lapsen ruokkimista ja leikittämistä ja uudestaan ruokkimista 19 asti, jolloin puolisokin tulee myöhäisemmästä vuorosta kotiin. Iltatoimet ja päälle nukuttaminen, josta vapaudun yleensä 20.30.

Kaikki päivät eivät onneksi ole noin pahoja. Suurin osa öistä nukutaan hyvin, joskus puoliso pääsee tuntia aiemmin. Nukutukset hoidetaan vuorotellen. Mutta onphana ollut taas oma aika kortilla. Voin sanoa, ettei omat jumpat ole ensimmäisenä mielessä, kun tuosta yllä mainitusta päivästä selviää ja on ensimmäistä kertaa aikaa istahtaa alas. Eikä tässä flunssakierteessä nyt ole muutenkaan ollut tilaisuutta kuntoilla.

Muksu on nyt alkanut yhdistelemään sanoja. Sydäntä riipaisee joka ilta, kun kuulen hänen yrittävän kysyä huomisesta päivästä. Oletan, että hän yrittää selvittää täytyykö mennä päiväkotiin vai ei. Ehkä vedän liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ilo näkyy kyllä kasvoilta, kun ollaan kaikki kotona syömässä aamupalaa "oloasussa". Tuolloin hänkin tietää, ettei tarvitse lähteä tänään mihinkään. Ehdin monesti harmitella, ettei olla varakkaampia ja voisi olla enemmän kotona lapsen kanssa. Onneksi lapsi näyttää sopeutuvan nopeasti eikä päiväkotiin meneminen ole enää loppu kuusta harmittanut niin paljoa.

Melkeen selvittiin ensimmäisestä päiväkotikuukaudesta ilman sairastelua. Viikon oltiin kaikki puolikuntoisia, ja taapero sai seuraavaksi viikonlopuksi pahemman taudin. Nyt on kaksi viikonloppua mennyt ilman palautumista. Ensimmäisen sairastin itse lapsen kanssa ja toinen, kun yritin lohduttaa 24/7 huutoitkevää lasta. Jokainen lapsen sairasvakuutukseen kaadettu euro on ollut hintansa arvoinen, kun saa tarvittaessa apua jo sunnuntaina, vaikka ei olekaan hengenhätä.

Uusi vastuualue työssä stressaa hieman, varsinkin siinä vaiheessa kun joudun jäämään töistä pois. Yhden päivän olin poissa oman sairastelun takia ja toisen lapsen sairastelun takia. Oman kalenterin työstäminen on ollut melkoinen palapeli, joten töistä poisjäämiseen on iso kynnys, kun kukaan ei tee minun töitäni jos olen pois.

Viimeiset 1,5 viikkoa on ottanut päähän. Taustalla on varmasti useampia syitä, mutta epäilen sen alkaneen kehossa kyteneestä flunssasta, koska torstaina otti päähän ja perjantaina oli kurkku kipeä. Flunssahan on elimistölle stressireaktio. Yrityksistä huolimatta en saanut mielialaa käännettyä paremmaksi, mutta olen hyvilläni jo siitä, että tiedostan jotain olevan pielessä. Minä en ole yhtä kuin v-käyräni. Hetken tilanne näytti jo paremmalta, kunnes lapselle tuli tuo jälkimmäinen flunssa ja se nosti stressitasot taas tappiin. Sain ainakin varmistuksen, että stressi oli alentuneen mielialan takana.

Kaikkeen varmasti tottuu, mutta nyt on vaikea uskoa että päiväkotiarkea on oikeasti takana vasta yksi kuukausi. Miten arjesta selvitään talvella, kun liikkuminen menee entistä vaikeammaksi? Enää 6 vuotta ja 10 kuukautta jäljellä.