Vuoden 2020 viimeinen päivä. Noin viikko sitten yhtenä unettomana yönä aloitin kolme eri kirjoitusta. Kello oli paljon ja kirjoitin kirjoitukset yhdeltä istumalta, niin kaikkiin tuli sanottua samat asiat. Ne kun olivat juuri silloin mielessä. En halua jättää itselle tärkeitä ajatuksia kirjoittamatta, koska yksi syy blogin pitämiseen on juuri se, että pystyn palaamaan menneisiin ajatuksiin. En kuitenkaan halua pilata joulukuun kuukausikatsausta, vuoden 2020 vuosikatsausta tai ensivuoden tavoite-kirjoitusta pyörittelemällä samoja ajatuksia joka tekstissä. Jouluna on ollut niin paljon aikaa että näitä ajatuksia on ehtinyt pyöritellä päässä jo liikaakin. Tässä siis mietteitä kuluneesta vuodesta, taloudellisesti ja muutenkin.
Vuodella on ollut kaksi teemaa. Kyynärpää ja korona. Korona on kaikille tuttu, siihen ei tarvitse käyttää enää aikaa. Korona rajoitti minulle tarjottuja vuoroja jonkin verran keväällä. Talouden toinen puoli on ollut lomautettuna kesästä alkaen, joten käytettävissä olevat tulot ovat jonkin verran tippuneet. Lainan lyhennyksistä on selvitty, joten mitään hälyttävää ei ole päässyt tapahtumaan. Suurin harmi on ollut omassa takaraivossa jyskyttävä epävarmuus tilanteen kestosta.
Kyynärpään loukkasin tammikuun puolessa välissä matkalla työharjoitteluun. Kyynärpää operoitiin joulukuun puolessa välissä, joten koko vuosi siinä meni. Kyynärpää on vaikuttanut vuoteeni enemmän kuin korona. Aika ja vaiva mikä meni vakuutusyhtiön kanssa tappelemiseen, kuntoliikunta ei ole onnistunut ja työnteko oli mahdotonta pitkän aikaa. Vamma keskeytti käynnissä olleen työharjoittelun jonka pääsin korvaamaan vasta marraskuussa. Tämän vuoksi marraskuuni olikin yhtä helvettiä kun oli samaan aikaan menossa liian monta asiaa.
Ensin piti tapella vakuutusyhtiön kanssa siitä, että kuuluuko minun saada jotain korvauksia vai ei. Koulun vakuutus on OP Pohjolassa. Vakuutusyhtiö ei vastannut viesteihin ja mitään kantaa ei otettu mihinkään. Yritin valittaa kuluttaja-asiamiehelle, mutta koska en ole vakuutusyhtiön asiakas kuluttajana, niin hän ei ottanut kantaa. Vakuutusyhtiöltä tuli rahat vasta kun otin kouluun yhteyttä ja pyysin että koulun puolelta tiedustellaan tilannetta. Muutaman päivän kuluttua tästä korvaukset kilahtivat tilille.
En voi olla ajattelematta, että OP ei aikonutkaan maksaa mitään korvauksia mikäli en olisi nähnyt sitä vaivaa että otan maksajan eli koulun kautta yhteyttä. Kerran yritin soittaa Pohjolaan jolloin närkästynyt asiakaspalvelija kysyi heti ensimmäisenä että mitä minä sinne soittelen. OP: Not even once. Vastapuolen liikennevakuutus on If:llä ja sinne meneekin erityismaininta hyvästä palvelusta ja nopeasta toiminnasta.
Viime vuoden vaihteessa ostin verkkopeliin premium jäsenyyden vuodeksi. Maksoi 30€. Jäsenyyden myötä sain peliin pelattavaksi päivittäisen tehtävän jonka suorittamalla saa pelirahaa, jolla voi nopeuttaa edistymistä pelissä. Jos olet pelannut World of Warcraftia, tiedät miten koukuttavaa daily questien tekeminen on.
Minulta on jäänyt tuo päivittäinen tehtävä tekemättä kerran. Olin iltavuorossa ja työkaverit yllyttivät after workeille. Ärsytti. Premiumin hinta oli halpa, mutta en tiedä onko daily questin päivittäinen tekeminen lisännyt onnellisuuttani. Tykkään pelata tietokonepelejä mutta tänä vuonna se on välillä tuntunut enemmän työltä kuin hauskanpidolta.
Olisi kiva tehdä oikeita asioita ulkona, oikeiden ihmisten kanssa. Korona esti runsaamman kavereiden tapaamisen ja kyynärpää esti kuntoilun, joten en tiedä olisiko minulla ollut vaihtoehtoja. Ensi vuonna haluan tehdä enemmän asioita. Käydä luontopuistossa ja nähdä kavereita. Näistä jää muistoja, tietokonepeleistä ei jää käteen mitään. Aion edelleen rentoutua pelaten, mutta en niin paljon kuin tänä vuonna.
Joulu on korostanut turhautuneisuuttani. Leikkauksen jälkeen olen ollut sairaslomalla vuoden loppuun asti. Päivät ovat kuluneet pyhiä lukuunottamatta tietokoneella. Yritän treidata, häviän rahaa. Täytän yrityksen exceliä, kyllästyn. Aloitan pelaamaan. Illalla tuntuu että olisi kiva tehdä jotain merkityksellistä välillä.
Yritysten excel-seurannasta tuli mieleen. Kaksi yritystä enää tekemättä, ihan ei vuoden loppuun ehtinyt. Sitten pääsenkin korjaamaan ja jäsentelemään niitä heti kun vuosiraportteja alkaa tippumaan. Pitkään mietin että onko oman excel seurannan täyttäminen vaivan arvoista. Nyt tuntuu että on, toivotaan että jaksan tehdä sitä jatkossakin.
Twitterissä puhutaan miten kuka tahansa on saanut tänä vuonna helposti 50% vuosituoton. Oma salkkuni laahaa noin 10% miinuksella. Nämä on oppirahoja huonoista sijoituksista joita tein kauan sitten. Salkun möyrijät ovat olleet pitkään jo samat yhtiöt: Ford ja Investors House. Lisäksi Sampo on ollut tämän vuoden osalta pienoinen pettymys.
Investors Housen tulevaisuus vaikuttaa nyt hieman valoisammalta Ovaro sekoilun jälkeen ja Ford on osoittanut merkkejä paremmasta. Ei siis auta kuin jatkaa holdailua ja odotella vuosiraporttia ja ensi vuoden näkymiä.
Treidaus meni alkuvuonna hyvin. Jopa niin hyvin että ihmettelin miksi en ole tehnyt tätä aiemmin. Sitten jokin muuttui. Mikään ei enää toiminut, vaikka mielestäni tein valistuneempia entryjä kuin aiemmin. Vuoden loppuun mennessä olen saanut syötyä kaikki voitot ja vielä noin 7% omasta pääomasta.
Uskon edelleen että voin saada treidaamalla lisää kassavirtaa ja nopeuttaa pääoman kasvua. Olen myös oppinut jotain: Täytyy olla konkreettisempi. Olen mennyt kaikki koulut läpi pyrkimällä ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia, jolloin pienet yksityiskohdat ovat jääneet huomaamatta. Päiväkaupassa pitää olla konkreettisempi entryjen ja analyysien kanssa. Haluan saada enemmän konkretiaa koko sijoittamiseen. Ei haihattelua.
Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti