Sijoituslaina ja salkun koron kattavuusaste

Näin joulun alla on parasta, kun on vapaata ja mieli lepää. Käytän seesteisen ajan opiskelemalla uusia asioita ilman että kouluhommat ovat viemässä ajatuskapasiteettia ja tunteja vuorokaudesta. Huomaan päähän jäävän ajatuksia ihan eri tavalla, sen sijaan että zombina lukee kirjaa sivu kerrallaan ilman yhtään omaa ajatusta että miten tätä voisi soveltaa. Sain Grahamin Intelligent investorin luettua ja aloin työstämään yhtiöiden excel seurantaa kuntoon. H&R reitin kohdalla minulle tuli vastaan termi "Interest coverage ratio." 

Google translator käänsi termin "Koron kattavuusasteeksi." En tiedä onko tuo hyvä suomennos, parempaakaan en löytänyt. Yksinkertaisuudessaan luku kertoo montako kertaa yhtiön voitto riittää kattamaan yhtiön velkojen korot. Investopedia tietää kertoa, että hyvä interest coverage ratio on yli 3. Mikäli se on alle 1, yhtiö ei selviä velkojen koroista ja on siten pulassa. Mitä suurempi luku, sitä parempi yhtiön riskiprofiilin kannalta, sillä silloin velkaa on vähän ja / tai se on niin halpaa, että velan korko vie pienen osan yhtiön voitosta. Luku sisältää vain velan koron, ei lyhennyksiä. Tämän vuoksi 2 ei ole hyvä interest coverage ratio, koska liian suuri osa tuloksesta menee velkojen korkoihin ja lainan lyhentämiseen ei jää varoja. Parhaiten yhtiö tuottaa sijoittajalle, kun se saa käytettyä kassaa tuottaviin investointeihin sen sijaan että kaikki rahat kuluisivat velkojen lyhentämiseen.

Mitä jos miettisin sijoitussalkkuani erillään muusta taloudesta. Ajatellaan että salkkuni on erillinen yhtiö. Salkku tuottaa vuonna 2020 keskimäärin 100€ / kk. Nordnetistä saa superluotto 1% vuosikorolla. Tätä kirjoittaessa voisin nostaa 6 000€ superluottoa ja pysyä silti kultatasolla, eli parhaimmalla mahdollisella korkotasolla. 

Jätän mielelläni pienen turvamarginaalin kurssilaskujen ja sitä kautta lainoitusasteen laskujen varalta, joten voisin nostaa superluottoa 5 000€. Maksaisin siitä korkoa 1% eli 50€ vuodessa. Koska salkku tuottaa nettona noin 1 200€ vuodessa, salkkuni interest coverage ratio olisi mukava 24. Todellisuudessa luku olisi tätäkin suurempi, sillä käyttäisin tuon 5 000€ osinkoa maksaviin yhtiöihin, jolloin osinkoni kasvaisivat entisestään.

Olen nyt totutellut ajatukseen että minulla olisi asuntolainan lisäksi vähän sijoituslainaa. 5 000€ on 12% salkun arvosta. Tuo on salkun kokoon nähden niin pieni summa, että en koe riskin kasvavan kohtuuttomaksi. Sijoituslainan matemaattinen osuus on yksinkertainen: Jos lainaraha tuottaa paremmin kuin maksat lainasta korkoa, se on kannattavaa. En näe mitään syytä miksi en ottaisi kohtuullista velkavipua vauhdittamaan pääoman kasvua. Kohde pitää tietenkin valita huolella ja ostaa se hyvään hintaan, jotta en päädy häviämään velkarahaa. Sijoituslaina lisää aina riskiä, sen avulla voit hävitä enemmän kuin omistat.

Sananen riskinhallinnasta.

1) Osingot voivat tippua 92% ja ne riittäisivät silti kattamaan lainan kulut, tällöin hoitaisin vain lyhennykset omasta pussista. En pidä tätä todennäköisenä.

2) Pian lainan ottamisen jälkeen kurssiromahdus laskee sijoitusteni lainoitusarvoa. Nordnet alkaa periä 2,5% tai 4,85% korkoa. Mikäli olen ymmärtänyt Nordnetin ehdot oikein, kurssien pitäisi pudota 17%, jotta tuo 5 000€ laina tiputtaisi minut 2,5% korkotasolle. Pidän tätä mahdollisena. Jos kurssit laskevat 50%, korkoni nousee huonoimmalle tasolle, 4,85%. En pidä tätä todennäköisenä.

3) Nordnet on aiemminkin huonontanut superluoton ehtoja lyhyellä varoitusajalla. Voin joutua tilanteeseen, jossa sijoitukset pärjäävät kohtuullisesti mutta lainoitusarvoja lasketaan yllättäen ja korkotasoni nousee. Pidän tätä mahdollisena.

Minkä tahansa riskin realisoituessa voin tyhjentää olemassa olevaa käteiskassaa niin, että saan maksettua lainasta pois 2 000€. Jäljelle jäävä 3 000€ pitää minut parhaimmalla korkotasolla, ellei kurssit sitten tipu yli 50%. Ostoa tehdessä voin pudottaa lainasumman 4 000 euroon, jolloin riski on siedettävämpi. Jos menetän yöunet, voin aina maksaa lainan takaisin nopeammin.