Mikäs nyt on, kun salkkuun on tullut 30 päivän sisällä jo 2 uutta yhtiötä? Tekisi mieli sanoa että alennusmyynnit houkuttelivat ostamaan. En kuitenkaan voisi väittää ostaneeni kumpaakaan yhtiötä halvalla. Ehkä kyse ei olekaan alennusmyynnistä, vaan vaikkapa huonontuneesta makronäkymästä? Oli miten oli, tässäpä tämä pähkinänkuoressa.
Kyseessä on pienpanimo tanskasta. Vai voiko 5 miljardin market capilla puhua enää pienpanimosta? "Suuren valmistajan tasaista laatua" kuten Karhun mainoksessa todetaan. Vertailun vuoksi Carlsbergin market cap on 22,5 miljardia, eli pieni tekijä tämä on.
Ostoon innoitti Peter Lynchimäinen lähestymistapa. Olin työkavereiden kanssa syömässä hampurilaista ja ranskalaisia tuossa kesällä. Pitkästä aikaa sitten koronan, eikä nyt muutenkaan ole tapana paljoa missään käydä. Mietin että millä haluaisin huuhtoa hampurilaiseni ja ranskalaiseni alas? Mukaan tarttui siideri, joka kutkutti makuhermojani kuin mikäkin. Olisin halunnus hypätä siiderilasiin. Polskia ja sukellella siinä ihanassa siiderissä.
"Hmm. Voisiko panimot olla hyviä sijoituksia?" aivoni tuumailivat. Tutustuin muutamiin. Carlsberg kiinnosti, mutta omistan sitä eurooppalaisen indeksirahaston kautta ja ajattelin toistaiseksi tyytyä siihen. Mutta, olisiko Hartwall hyvä sijoituskohde...? Pörssissä se ei ole, mutta olisko Hartwallin omistaja? No onhan se.
Tuolloin kesällä laitoin kurssihälytyksen ilmoittamaan jos mennään alle 700 kruunun. Järkeilin että se on sellainen lukema jossa ostoa voi alkaa miettimään. Asia olikin jo unohtunut kun viimeistä kuukausikatsausta kirjoitellessa kännykkä värisi.
Tein arvonmääritystä työpäivän jälkeen. Edellisyönä unta tuli 3h. Meinasin nukahtaa tietokoneen ääreen. Muistan näpytelleeni exceliä. En ole täysin varma miksi päädyin lukemaan 685 DKK. Tähän asetin ostotoimeksiantoni. Osinkoihin perustuva arvonmääritys ei tuottanut tulosta, osinkoa kun ei paljoa makseta. Mutta sitten taas EPS lukemalla laskettuna FCF malli antoikin jo ihan ok lukuja. Varmaan väsymyksestä johtuen en tajunnut tai jaksanut kaivaa vapaan kassavirran lukuja, joten oikaisin vähän.
Työmatkalla ehdin pyöritellä lukuja hieman päässäni. En ole mikään Warren Buffet, enkä osaa tehdä tarkkoja laskelmia päässäni. Päädyin kuitenkin siihen että ostotoimeksiannon voisi laskea 680 DKK., ehkä jopa 670 DKK. asti. Olisipa sitten ainakin turvamarginaalia. Mietin, että jos en saa asettamallani hinnalla, tässä markkinatilanteessa pidän mielelläni käteistä. Nordnettiin siirtämäni rahat saisivat mennä siinä tapauksessa sijoituslainan lyhentämiseen.
Ajoitin kahvitauon niin että ehdin muuttaa ostotoimeksiantoa, kun kännykkä värisi taas. Tanskan pörssi olikin jo auennut ja Nordnet ilmoitti ostotoimeksiannon toteuttamisesta. Tapahtuiko suuri vahinko? No ei. “It’s far better to buy a wonderful company at a fair price than a fair company at a wonderful price.” Halvemmallakin olisi saanut, mutta olisiko yhden tai edes neljän prosentin muutos parantanut tuotto-odotustani huomattavasti?
Royal Unibrew
Yhtiöllä on selkeä strategia, jolla se pyrkii luomaan arvoa asiakkaille ja omistajille. Alla hyvä esimerkki siitä: Pyrkimyksenä on luoda premium tuotteita, joissa on keskivertoa parempi kate. Kulutusta pyritään ohjaamaan kohti paremman katteen tuotteita.
Jotta yhtiö voi kasvaa, sen pitää olla kannatava. Royal Unibrew pyrkii kasvattamaan liikevaihtoa nopeampaa kuin kuluja. Tämä on mahdollista esimerkiksi keskittämällä toimintoja. Niin että työntekijän työaika saadaan mahdollisimman tehokkaasti käyttön. Kuulostaa simppelin yksinkertaiselta.
Yhtiön portfolio sisältää laajasti sekä alkoholi- että alkoholittomia juomia. Suomalaisille tuttuja merkkejä ovat mm. Lapin Kulta, Original long drink, Jaffa ja Novelle. Käytännössä kaikki Hartwallin juomat. Alla kaavio alkoholittomien ja alkoholijuomien liikevaihdon jakautumisesta. CSD tulee sanoista "Carbonated soft drinks"
Huomaan että olut tuottaa suurimman osan yhtiön alkoholijuomien liikevaihdosta. Viinejäkin näyttää menevän. Olen aiemminkin miettinyt, että eikö laadukkaan viinin valmistajat olisi hyvä sijoitus? Viineillä on harrastajakunta, jotka ostavat säännöllisesti uusia tuotteita. Eli pulloja alkosta kun edelliset ovat tyhjentyneet. En osaa sanoa yhtiön viineistä, kun en viiniä juurikaan juo. Oluesta puhuttaessa tarjonta on laajaa ja varmasti jokaiselle löytyy jotain. Itse otan mielelläni hyvän ruoan kyytipoikana hyvää olutta, ikään kuin kruunaamaan makuelämyksen.
Noin 45% yhtiön EBIT:stä tulee keski-Euroopasta (Tanska, Saksa, Italia ja Ranska.) 44% Tulee Baltiasta (Suomi, Latvia, Liettua ja Viro.) Loput 11% tulee categoriasta "international" eli Amerikka, Lähi-Itä ja afrikka. Yhtiöllä on toimintaa myös Norjassa, jossa se on Heinekenin jakelija ja tuottaja.
Yhtiö jakaa voittoja omistajille sekä omien ostoilla että osingoilla. Osingonmaksussa on maltillinen payout ratio ollen 50%. Omien ostot pitävät huolen siitä, että jatkossakin voidaan maksaa nousevaa osinkoa, vaikka tulos ei nousisikaan. Joten vaikka nykyisellä hinnalla osinko ei ole kovinkaan korkea, uskon siinä olevan nousuvaraa.
Tase on hyvässä kunnossa, vaikka Q3 aikana tehtiin 3 yritysostoa. Niiden jäljiltä velkaa on hieman keskivertoa enemmän. Debt to ebitda on noin 5,6x kun lasken sen Q1 - Q3 tuloksella. FY 2021 tuloksella uskon sen olevan alle 5.
Sijoitus-caseni nojaa kasvuun seuraavat 5 - 10v. Sen jälkeen tämä saakin olla tasaista tulosta tekevä perusturvallinen yhtiö. Siihen asti pitäisi kasvaa, jotta tuloksesta on varaa maksaa sijoittamaani pääomaa ajatellen riittävän suurta osinkoa.
Omistajuusrakenteesta sen verran, että 15% yhtiöstä omistaa Augustinus säätiö. Royal Unibrewiin säätiö sijoitti 2009. Näyttää siltä että ankkuriomistaja on mukana yhtiössä pitkällä tähtäimellä. 10% yhtiöstä omistaa Blackrock eli oletettavasti jokin rahasto. Vahvemmasta omistuspohjasta ei olisi haittaa, mutta uskon että säätiö ajaa etujaan vaatimalla tasaista osingonmaksua sekä tasaista kasvua.
Mukavasti on tullut uutta näkökulmaa sijoittamiseen Visan myötä. Jo toinen pienen osingon yhtiö salkkuun joka on aiemmin koostunut hyvin vahvasti pelkästään suurta osinkoa maksavista yrityksistä. Royal Unibrew maksaa vain 2% osinkoa ostohinnalleni. Hieman arveluttaa nouseva inflaatio ja mahdollisesti nousevaat korot. Välillä pelkään että tuli maksettua kasvusta liikaa. Tai ainakin väärään aikaan lähdettyä mukaan kasvuyhtiöihin.
Mikäli nyt käy niin, että inflaatio lähtee nousemaan, kasvuyhtiöiden kursseissa tulos on paljon rumempaa mitä se tulee olemaan arvo-yhtiöissä. Toistaiseksi ajattelen että Royal Unibrew on täydellä painolla salkussa, kun se on 3,7% salkusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti