Olen ollut kuluneen viikon talvilomalla. Kun on aikaa ajatella, herää monenlaisia ajatuksia. Olen tehnyt jonkin verran töitä sen eteen, etten tutkisi osakkeita lomalla. Kuntoilunkin päätin jättää kokonaan tekemättä, jotta kesästä asti vaivannut polvi saisi lepoa. Loma on mennyt vain rentoutumiseen. Oikein tervetullutta.
 |
| Lähde: www.craiyon.com |
Loman loppupuolella päätin laittaa jo hetken aikaa rästissä olleen kuntoilupäiväkirjan ajantasalle. Huomasin ettei minulla ole päiväkirjaa vuodelle 2023. Ja eletään jo maaliskuun loppua! Sitten mietin että treidaamista en ole harrastanut 22.2. jälkeen. Tuolloin odottamani tietokonepeli Sons Of The Forest julkaistiin. Julkaisuviikon viikonloppuna jäi pohjatyö tekemättä ja silloin fiksumpaa jättää myös treidit tekemättä. Samalla tiellä ollaan 4 viikkoa myöhemmin. Jos ei kuukauteen seuraa markkinoita ollenkaan, niin treiditilillä makaava 2 300€ olisi kannattanut siirtää säästötilille. Kirjoitushetkellä vuosikorko on 1,8% eli puhutaan senttien tuotosta joka päivä. Ei iso raha, mutta parempi kuin ei mitään.
Havahduin kuplastani kun tajusin että kuntoilu ja sijoittaminen, kaksi minulle tärkeää asiaa, on unohtunut liian pitkäksi aikaa koska olen keskittynyt tietokonepeleihin. Anteeksi kielenkäyttöni mutta minua ärsyttää kun tuhlaan koko päivän sellaiseen turhanpäiväiseen paskaan.
En ole varma mistä tuo loppuvuonna alkanut väsymys sai alkunsa. Luulen että yritin tehdä liian paljon liian pitkään. Kuntoilu meni 5 viikon sykleissä, joista 3 viimeistä olivat rankkoja. Treidaaminen oli stressaavaa. Tuntui että pitäisi olla koko ajan tutkimassa markkinoita kun alkuperäinen suunnitelma ei toiminutkaan ja plan B:tä ei ollut.
Perimmäinen ongelma taitaa olla se, että nuorena opin treenaamaan Rocky leffojen mentaliteetilla. Tärkeintä on että painaa täysiä, kun väsyttää niin painaa vielä vähän lisää. Olen joskus heikkona hetkenä katsellut amerikkalaisia motivaatiopuhujia youtubesta, joka on vähän kuin oluen tarjoaminen alkoholistille.
Osakepoimijana täytyy olla valmis kääntelemään kiviä jotta löytää hyviä sijoituskohteita. Pelkkä geneerinen "työn tekeminen" ei riitä. Pitää haastaa itseä ja omia ajattelutapoja. Tämä on se vaikein osuus. Jos työ olisi valmiiden screenereiden käyttöä, niin kaikki olisivat rikkaita. Treidaajan täytyy tehdä vielä osakepoimijaa enemmän pohjatyötä.
Nykyään saan päänsärkyä motivaatiopuhujista, mutta tiedostan että menestyksen eteen pitää tehdä töitä. Omalla kohdalla pitää keskittyä laatuun, ei määrään. Olen lukenut usean sijoituskirjan ilman että teen mitään muutosta omassa toiminnassa. Tiedon kerääminen, eli lukeminen, on tässä se helppo osuus. Vaikeampi osuus on kirjan oppien soveltaminen omassa sijoittamisessa.
Ei ole tarkoitus heti maanantaina polkaista kaasupoljinta pohjaan, mutta kaippa se on taas pakko alkaa rakentamaan parempia rutiineja kuin tietokonepelit. Jotta saan tehdystä työstä enemmän irti, ajattelin mm. kehittää treidaamista enemmän fundamenttien suuntaan. Jätän tekniseen analyysiin ja macrodataan perustuvat indeksitreidit tekemättä, tai ainakin vähemmälle, koska sitä varten tehty työ ei tue osakepoimintaa (eikä se ole toiminut kovin hyvin). Olen joutunut tekemään tuplatyön kun ensin etsin indekseillä treidipaikkaa ja sen jälkeen etsin osakkeita jotka voisivat olla aliarvostettuja.
Hyvä että pystyit ottamaan lomalla rennosti niin nyt jaksaa taas. Välillä pitää tehdä jotain kivaa (=pelata videopelejä), että pysyy pääkoppa kasassa. Ei aina jaksa tehdä pelkkiä järkeviä juttuja :)
VastaaPoistaJonkinlaisen tasapainon löytäminen olisi tietysti hyvä juttu, että harrastaisi liikuntaa, treidaamista ja videopelejä kaikkia vähän koko ajan. Joillekin se toimii, mutta ihmiset on erilaisia. Itsellä ainakin kaikki kiinnostuksen kohteet tuntuvat olevan ennemminkin vähän kausittaisia, ja näinä kausina niihin sitten keskitytään sata lasissa. Välillä tulee pelattua lähes joka päivä monta viikkoa putkeen, mutta sitten pleikkari onkin monta viikkoa hiljaa, kun jokin muu vie huomion, ja sitten tehdään sitä pari viikkoa. Ei ehkä se paras taktiikka, jos haluaa pitkäjänteisesti kehittyä jossain, esim. liikunnan suhteen, mutta yleensä kuitenkin kotiinpäin on kaikki mitä tekee, ihan sama milloin sitä tekee.
Eli mitä tässä yritän sanoa on, että ei tarvitse ruoskia itseään liikaa siitä, jos ei aina optimoi ajankäyttöään. "The time you enjoy wasting, is not wasted time."
Hyvin sanottu! Minähän annoin itselleni luvan ottaa liikunnan suhteen rennosti, kunnes voimavarat palautuvat. Ajattelin että kuukausi riittää. Mutta niin siinä kävi että 3kk meni ihan huomaamatta. En toki lopettanut kokonaan liikkumista, mutta laskin tehoja noin 70% eli tein sen minkä ajattelin olevan mini nykyisen kunnon ylläpitämiseksi. Oikeastihan 3kk on lyhyt aika kuntoilijalle, mutta minulla on aina ollut tapana tehdä liikunnasta elämää suurempi juttu.
PoistaJuuri noin kun sinäkin teet, niin asioita pitäisi tehdä... antaa mielenkiinnon rullata kohteesta toiseen ja keskittyy eri asioihin enemmän silloin kun tuntuu siltä. Välissä kannattaa tehdä se minimi jolla pysyy nykyinen taso yllä. Olen monesti kadehtinut ihmisiä jotka osaavat jättää asioita taka-alalle ilman että siitä tulee suuren suuria omantunnon tuskia, minulta ei ole ikinä onnistunut. Tekisi mieli aikatauluttaa illatkin niin että sinne mahtuu sekä järkevää tekemistä että rentouttavaa tietokonepelaamista, mutta kun työ on jo aikataulutettua niin ei tee mieli noudattaa kalenteriin kirjoitettuja kellonaikoja orjallisesti myös vapaalla. Pitää vain opetella käyttämään aika tehokkaasti, olenkin saanut iltaan tunnin lisää "vapaa-aikaa" kun päätin etten käytä somea viikolla ollenkaan. Pitkään oli tapana käyttää helposti 1h illasta makoilemalla sohvallaja selaten somea. Minusta tämä ei ollut fiksua tai hauskaa, mutta ärsyttävän koukuttavaa. Mutta niin kuin sanoit, tasapaino ja kokonaisuus ratkaisee. Liikunnan suhteen mieleen on jäänyt sanonta "consistency beats perfection" jonka omaksuminen on tuonut paljon joustoa omaan liikkumiseen. Kunhan ei pääse lipsumaan niin pahasti että myös tuo consistency osuus jää tekemättä :)