Q3/2025

Viimeiset kolme kuukautta menivät nopeasti. Sitä kai se loma tekee. Oma sijoitusaktiivisuuteni on keskittynyt lainan lyhentämiseen, joten ei voida katsoa mitä olen saanut aikaiseksi. Katsotaan sen sijaan mitä salkku on saanut aikaiseksi ja miten se pärjäsi indekseihin nähden.

Q3

Tuloja on kertynyt Q3:lla
8 741,66€
Yhteensä vuonna 2025
23 455,73€

Keskimäärin 2 600€ / kk koko vuoden osalta. Ei tällä rikastu, ainakaan kovin nopeasti, mutta kyllähän tuolla elää ja säästöönkin jää.

Menoja on tullut Q3:lla
3 664,34€
Yhteensä vuonna 2025
9 992,58

Menopuoli on pysynyt kauniisti kurissa. Q3 menot ovat 42% Q3 tuloista, eli säästöön on jäänyt 58%. Koko vuoden osalta menot ovat 42,6% tuloista. Kaikki säästöt eivät mene pörssiin, vaan osalla rakennan puskuria suurempien menoerien varalta. Näin luon itselleni taloudellista turvaa ja pidän salkun pääoman pyhänä. Suojelen sitä viimeiseen asti.

Osinkoja bruttona Q3:lla
373,2€
Yhteensä vuonna 2025
3 191,25€

Koko vuoden 2024 osinkokertymä oli 3 206,5€. Jäipäs ärsyttävän lähelle, että olisi ylittynyt jo tässä vaiheessa. Q3 ajalta netto-osingot kattavat 7,1% kulutuksesta. Koko vuoden osalta YTD netto-osingot kattavat 22,36% kulutuksesta.

Kaaviona osinkojen ja kulutuksen suhde näyttää tältä:

Paluu normaaliin: Punainen menee ylös ja vihreä alas. Q3 on aina ollut huono osinkokausi, ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä. Kulut toki ottivat tasokorjauksen kohti normaalia hiljaisemman vaiheen jälkeen. Seuraava lasku kuluissa tulee varmaan vasta sitten kun saadaan toinen lainoista maksettua kokonaan pois. En keksi, miten saisin muuten pihistettyä kulutuksesta merkittävää summaa, ainakaan ilman että se laskisi liiaksi elintasoani.

Osingot kyllä nousevat, mutta tahti on ollut ärsyttävän hidasta sitten vuoden 2021. Johtuu siirtymisestä enemmän dividend growth strategiaan, eli olen pyrkinyt ostamaan laadukkaampia osingonmaksajia, jotka myös nostavat osinkoaan säännöllisesti.

Alla kuukausittaiset osingot 2023 - 2025. Selvyyden vuoksi pidän tässä vain 3 vuoden osinkoja, muuten kaaviosta tulee liian epäselvä.

Salkun loppusumma. Alla on omistusten arvo vähennettynä sen hetken sijoituslainalla. Kyseessä ei ole tuottokäyrä, vaan salkun arvon kunkin kuukauden lopussa eli se sisältää sijoitetun uuden pääoman.

Jos osingot ovat mörnineet vuodesta 2021 alkaen, niin salkusta ei voi sanoa samaa. Vuoden 2020 lopun pääomaan verrattuna salkulla on nyt kokoa 2,25 x enemmän. Eli yli tuplat, ja tähän mahtuu koronakriisi väliin. Pääoman nousu on kuitenkin tärkeämpää kuin osingot, vaikka ei se tunnu yhtä hyvältä :D

Alla käteinen euromääräisenä. Huomaa hyvin, milloin päätin taas päästä sijoituslainasta eroon. Käteistä ei ole ollut käytännössä ollenkaan sitten maaliskuun 3/2025. Pieni aaltoliike käyrässä johtuu osakesäästötilin ja Nordean AOT:n osingoista, jotka ovat odotelleet ostopaikkoja.

Onneksi lainaa ei ole enää paljoa maksettavana! Tässä alkaa olemaan loppukirin paikka. 

Nyt salkku näyttää tältä:

Luulen, että olen aiemmin julkaissut puhtaasti vuosineljänneksen lopun tilanteen. Nyt ehdin siirtää kuukausisäästösumman Nordnettiin sekä ostaa UPM:ää, keskoa, investoria ja Capmania ennen kuin muistin ottaa screenshotin salkku-excelistä. Tietoevry ehti myös maksaa osinkoja, joka näkyy lyhentyneenä sijoituslainana. Eipä nämä satojen eurojen arvoiset erot vaikuta suuresti kokonaiskuvaan.

Vähän kyllä... niiden ansiosta salkku on ensimmäistä kertaa yli 95k!

Suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Nordean tileille hiljaista tankkailua, olen saanut lisäostot tehtyä pelkästään osingoilla eli kaiken uuden pääoman olen käyttänyt sijoituslainan lyhentämiseen. Maaginen 100 000€ lähestyy.

Lainan ja salkun suhde näyttää nyt tältä:

Asuntolainaa on -143 467€ ja salkun koko oli syyskuun lopussa 94 429€. Nettovarallisuus - 49 038€

Talouden epävarmuuden ollessa korkealla, velallisena olo tuntuu taas epämiellyttävältä. Vaikka nettovarallisuuteni on kehittynyt hyvin härkämarkkinan ja ylimääräisten lainanlyhennysten ansiosta, niin unelmoin nyt säännöllisesti velattomuudesta. Jonkinlainen merkkipaalu, kun lisälaina on alle 50k. Kyllä siitä vielä joskus eroon päästään. ASP lainaan ei ymmärtääkseni voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, ainakaan kuluttomasti.

Kunhan saadaan edes tuo pienempi laina lyhennettyä pois suunniteltua aiemmin, se parantaa talouden kassavirtaa huomattavasti. Kirjoitushetkellä lainan normaali kuukausierä on 309€, jonka lasken kokonaan kuluiksi. Ilman ylimääräisiä lyhennyksiä lainaa on jäljellä 214 maksuerää, eli noin 18 vuotta. Näin pitkään siinä ei tule menemään, sillä emme muuttaneen lainanhoitotilille maksettavaa kuukausierää vaikka korot laskivat. Teen joka toinen kuukausi ylimääräisen lyhennyksen tilille kertyneillä rahoilla, joka suunnilleen tuplaa maksuerän siltä kuukaudelta. Jos selitin liian vaikeasti, niin yksinkertaisesti sanottuna lyhennämme lainaa 1,5-kertaa nykyistä suunnitelmaa nopeammin. Seuraava koron tarkistuspäivä on alkuvuodesta, näyttäisi siltä että korkotaso tulee vielä vähän laskemaan ensi vuodeksi.

Vuoden 2025 tavoitteet, Q3 tilanne

Osinkoja bruttona 3 191,25 / 4 270€. Kasassa 74,7%
Indeksien painotus salkussa > 12,3%: 13,1%. +800€
Salkkuyhtiöiden painotettu osingon muutos > 4%.

Osinkotavoite ei tule onnistumaan. Uusi yritys ensi vuonna.

Indeksi-tavoite taas näyttää toteutuvan helpostikin.

Painotetun osingon muutoksen lasken vuoden vaihteessa, olen luottavainen sen suhteen.

Analyysi

Viimeisen 3kk ajalta:

Vertailuindeksi, eli kehittyneiden maiden osakeindeksi EUNL tuotti +6,79%

S&P 500 tuotti +7,69%

Eurooppaindeksi EUNK tuotti +2,91%

Pohjoismaiden kasvu-indeksi tuotti -0,31%

Salkkuni tuotti +2,3%

Lähde: FinViz

Sektorina Communication services tuotti parhaiten. Lyhyt sukellus sektorin sisään näyttää, että Google vetänyt kasvua. Omasta salkustani Elisa (-5,1%) ja AT&T (-1,5%) tuottivat huonosti. Toisena on teknologiasektori, jonka veturina Nvidia ja Apple. MSFT tuotti 4,3%.

Salkkuni hävisi indeksille reilusti. Ainoa järkevä tapa, jolla olisin voittanut vertailuindeksin, olisi ollut S&P500:n sijoittaminen. Minullahan on oikeita sektoreita salkussa, mutta sektorin sisällä ei oikeita osakkeita. En keksi mitään, mitä olisin voinut tehdä paremmin, jotta olisin saanut kirittyä kiinni noita puuttuvia prosentteja. Siis mitään sellaista konkreettista, joka olisi pitänyt nähdä ennalta. Jossain vaiheessa huomasin USA:n indeksien pärjänneen Eurooppaa paremmin, mutta ajattelin sen olevan lyhytaikaista. 

Salkkuni sankariosakkeet:
1. Nordea +10,8%

2. Main street Capital +9,4%

3. H&R Reit +9,3%

Huonoiten tuottivat 

1. Kesko -12,5%

2. Royal Unibrew -6,3%

3. Coca-Cola -5,5%

Mainitsemisen arvoista, että nämä tuotot ovat paikallisessa valuutassa mitattuja.