Laiska sijoittaja pohtii syntymäpäiväpostauksessaan ajatusmaailmaansa muuttumista sijoittamiseen liittyen. Tuossa oli yksi lause, joka jäi mieleen.
Blogin sisältö jatkanee samalla linjalla tulevaisuudessakin. Alkuaikoina kirjoittelin jonkun verran tyypillisiä aloittavan sijoittajan pohdiskeluja liittyen sijoittamisen mielekkyyteen ja taloudenhallintaan. Näitä on tullut kirjoitettua hieman vähemmän viime aikoina, ehkä johtuen siitä että sijoittamisesta on tullut itselleni varsin arkinen asia.
Sijoittaminenko arkinen asia? Itse kun edelleen (vähenevissä määrin onneksi) lasken iltaisin nukkumaan mennessäkin osinkoja ja teen sotasuunnitelmia tulevaisuuden ostojen kannalta. Tämä jatkuva ajatusten pyörittäminen päässä ei kannata, sillä se ei edistä tavoitteeni saavuttamista millään tavalla. Se kuitenkin stressaa mieltä pyörimällä päässä ja estämällä rentoutumisen.
Tähän väliin lyhyt tarina: Muutamia vuosia takaperin suunnittelin palaavani kilpaurheilun pariin. Jos minulla oli treenit iltäpäivällä, niin suunniteltu harjoittelu kontrolloi koko päivää. Miten pitää syödä ja mitä saa tehdä, kun illalla pitää olla täydessä valmiudessa. Tämä oli henkisesti kuormittavaa ja harjoittelusta tulikin kirosana. Piti suunnitella kaikki muu tekeminen päiville, jolloin ei ole harjoituksia. Kauppaankaan ei voinut lähteä, koska se pilaa ateriarytmin ja estää optimaalisen valmistautumisen harjoituksiin. Mikä järki tässä oli? Toki suuri osa ongelmista oli vain minun päässäni. Ei kaupassakäynti aamulla tietenkään pilaa harjoittelua illalla. Jos olisin suhtautunut asiaan hieman kevyemmällä otteella, niin olisin voinut elää vapaammin, stressannut vähemmän ja saanut parempia tuloksia. Tämän tajuttuani sekä keho että mieli voivat paremmin.
Samanlaista, osittain jo epätervettäkin, mielenkiintoa olen osoittanut miltei asiaan kuin asiaan. Valmistuttuani ja työttömäksi jäätyäni käytin jokaisen liikenevän ajan opiskeluun, tutkimusten lukemiseen ja ammattitaidon kasvattamiseen. Nuorena pelasin World of Warcraftia monta tuntia päivässä ja illalla suunnittelin huomisen päivän niin, että ehdin pelaamaan mahdollisimman paljon. Mikään näistä ei ole kovin hyvä: Nettipelit, opiskelu tai edes urheilun ei pitäisi viedä 100% ajasta. Tämä tapa on vaivannut minua aina, mielenkiinnon kohde on vain vaihtunut. Nettipeli korvasi liikunnan, liikunta taas vuorostaan korvasi nettipelin, opiskelu korvasi liikunnan ja sijoittaminen korvasi lopulta opiskelun.
Nyt yritän päästä eroon tästä ärsyttävästä tavasta lopullisesti. Sen sijaan että pohtisin pitkin päivää tulevia kauppoja, makrotaloutta tai tulevaisuuden osinkoja, niin teen sen jatkossa lyhyesti ja napakasti. Tällöin annan psyykkeelleni luvan myös rentoutua. Sitten kun on aika suunnitella tulevaisuuden sijoituksia, teen sen keskittyen. Enemmän focusta, vähemmän prokastinaatiota.
Viimeiset pari viikkoa on tuntunut hyvältä. Sijoittamisen pariin on mukava palata, kun asiat eivät ole pyörineet päässä koko päivää. Tapa vaatii edelleen työstämistä, mutta olen nyt jo huomannut positiivisia vaikutuksia. Ennen pelkäsin, että sijoittaminen unohtuu tai tietämys ei syvene, mutta kävikin päin vastoin. Yhtäkkiä mielen syövereistä on tullut jokin syy-seuraussuhde / sijoitusmoka / mikä tahansa asia jota en ole ennen tajunnut ottaa huomioon. Alitajuntani tekee silti töitä, vaikka tietoinen mieleni keskittyykin muuhun.
PS. Tämä on mielestäni syy, miksi jotkut blogitekstini ovat niin sekavia. Kirjoitan tajunnan virtaa jostain asiasta joka pyörii mielessä. Parin päivän päästä jatkan samasta aiheesta, mutta mieleni onkin työstänyt ajatusta pidemmälle ja teksti jatkuu uudella näkökulmalla. Tälläisesta tekstistä puuttuu punainen lanka ja tekstin jäsentäminen julkaisukuntoon on melkoinen työmaa. Parhaillaan olen pilkkonut tekstejä kolmeen tai neljään osaan. Bloggaamista aion jatkaa edelleen entiseen malliin. Tavoitteena 2 - 6 kirjoitusta kuukaudessa, toivottavasti paremmin kirjoitettuina teksteinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti