tiistai 20. joulukuuta 2022

Ajatusharjoitus: Mitä jos yritys ei olisi pörssissä?

Välillä kurssien laskiessa iskee sellainen epätoivo, että voiko sijoittamallakaan rikastua? Olen ajatellut, että kunhan valitsee suurinpiirtein fiksut yhtiöt, niin pitkässä juoksussa sijoittaja voittaa aina. Sitten markkinat lähtevät alta ja vievät mennessään 10 vuoden kurssinousun.

Miten yhtiöihin suhtautuisi, jos ne olisivat listaamattomia? Ostohinnan tiedän, mutta sen jälkeen minulla ei ole mitään hajua millä hinnalla joku muu käy niillä kauppaa. Kaikki kaupankäynti, jos sitä edes on, olisi kahden henkilön keskenään sopima hinta, josta ei kerrota muille.
Lähde: https://www.vecteezy.com/vector-art/1330263-stock-market-graph-trading-chart-for-business-and-finance

Ajatus lähti siitä, että Teliaa saa nyt halvemmalla kuin 2003. Jos laittoi 20v sitten rahat Teliaan "tekemään töitä" niin omistus on nyt melkein yhtä arvokas kuin 2003. Tämä siis euroina, jos osti kruunuissa niin arvo olisi hieman plussalla. Alla Telian viikko-graafi.

Tässä ajassa osinkoja on tullut noin 46 SEK eli noin 4,15€ nykykurssilla. Verojen jälkeen käteen on jäänyt 3,5€.

Lyhyesti sanottuna, jos ostit Telian osakkeen vuonna 2003 hintaan 2,5€, hinta on nyt 2,5€ ja tilillä on 3,5€ käteistä. Tuottoa tullut 140% eli 1,7% vuoddessa. Hurraa! Osinkosijoittaja toki ajattelee, että ne osingothan sijoitetaan uudestaan. Jos näin todella teki, niin sai ostettua toisen osakkeen vuoden 2018 alussa (verot jätetty huomioimatta). Nyt tilillä olisikin 5€ edestä Telian osakkeita sekä 0,68€ käteistä eli yhteensä 5,68€. 20v tuotto onkin 127% tai 1,2% vuodessa.

Tämä on toki hieman yläkanttiin, koska en jaksanut laskea verojen vaikutusta osinkosummaan ja missä vaiheessa netto-osingot riittävät toiseen osakkeeseen. Enkä jaksanut laskea kaupankäyntikuluja, niillä on tietenkin suuri merkitys jos ostaa vain yhden osakkeen kerrallaan. Tämä on täysin teoreettinen ajatusleikki.

Alla sama Telian viikkograafi, johon on lisätty punaisella viivalla kumulatiiviset osingot. 2018 osingot menevät nollaan kun summa käytetään uuden osakkeen ostoon, jonka jälkeen kumulatiiviset osingot jatkavat hieman suuremmalla kulmakertoimella jälleen kohti kurssikäyrää. Piirretty vapaalla kädellä joten viivat eivät kuvaa todellisuutta, oikeastihan osingoissa on vuosittaista vaihtelua. Mutta idean tuosta saa hyvin.


Tietenkin, jos ostaisi ensimmäisellä kerralla suuremmalla pääomalla, sanotaan vaikka 2 osaketta, niin osingot kasvaisivat tuplasti nopeammin ja seuraavan osakkeen saisi ostettua huomattavasti aikaisemmin, jolloin tuottokin pääsisi kasvamaan nopeammin.

Eli jos olit rohkea vuonna 2003 ja ostit 2 kpl Telian osakkeita hintaan 2,5€ niin olet saanut ostettua jo 3 osaketta lisää, niiden arvo on 12,5€ sekä joitain hiluja päälle. Tuottoa 150% tai 2,0% vuodessa.

Tämä harjoitus on tietenkin yhtiö-spesifi. Monta osaketta olisi saanut ostettua riippuu siitä, missä kurssi on käynyt tässä välissä. Mutta ajatellaan tilannetta niin että kyseessä olisi listaamaton yhtiö. En tiedä saisinko myytyä osakkeen jollekin muulle ja mihin hintaan. Millaiseen tuottoon olisin valmis tyytymään, kun arvonalenemaa ei ole olemassa? Ei ole olemassa markkinaa joilta voin tarkastaa päivän hinnan, joten mentaalisessa kirjanpidossani osakkeen arvo on aina sama 2,5€. 

Yhtiötä tulee aina tarkasteltua hinnan ja lukujen kautta. Ajatusketju menee näin: Telia tuottaa kassavirtaa ___€ per osake. Kassavirta kehittyy lähivuosina ___%. Osa siitä jaetaan omistajalle. Tulevaisuuden kassavirta on arvoltaan ___€. Päädytään summaan joka on yli tai alle kurssin, jolloin yhtiötä ostetaan tai ei osteta.

Mitä jos lähtisikin tästä liikkeelle: Telian liiketoimintaa on ___. Talouden suhdanteet vaikuttavan liiketoimintaan ___. Kilpailu on kovaa jonka vuoksi odotettavissa oleva tuotto ___. Uskon että Telian liiketoiminta tulee tulevaisuudessa kehittymään ____. Nämä tekijät huomioiden, voisin maksaa tästä liiketoiminnasta hintaa välillä __ - __.

Jälkimmäinen ajattelutapa antaisi paremman ymmärryksen yhtiöstä ja se liiketoiminnasta. Tällöin tulee ostettua liiketoimintaa eikä osakekurssia. Vuosiraporttia lukiessahan saat arvotettua yhtiön, riippumatta siitä tiedätkö mikä yhtiö on kyseessä ja mitä se tekee. Minun tulee harrastettua liikaa tätä laskennallista osuutta, vaikka se toki onkin tärkeä osa arvonmääritystä, mutta jättää hyvin paljon ajatustyötä prosessin ulkopuolelle. Listaamattoman yrityksen omistaminen olisi minusta helpompaa.


Ajatus lähti siitä, että jos ostaisin listaamatonta yhtiötä, jossa ei ole arvonnousua. Miten silloin tekisin sijoituspäätöksen? Miten arvioisin onko ostos onnistunut vai ei? Jos en olisi ikinä katsonut Telian kurssia, niin voisinko pitää sijoitusta onnistuneena? Ainakin sijoitushortisontti pitenisi automaattisesti, kun osakekurssin heilunta ei ole taustameluna viemässä huomiota pois yhtiöstä.

Tätä kirjoittaessa tuli mieleen kaksi asiaa:
1) Osinkojen uudelleen sijoittaminen on tärkeää kokonaistuoton kannalta. Jos telia ei olisi maksanut nousevaa osinkoa tarkastelujakson ensimmäiset vuodet, tuotto olisi ollut huomattavasti rumempaa.
2) Osakekurssin säännöllinen kyttääminen ei tee hyvää psyykkeelle eikä se välttämättä paranna päätöksentekoa.

Olen monesti yrittänyt tehdä arvonmääritystä niin etten katso kurssia etukäteen. Harmillisen usein siihen kuitenkin törmää jossain vaiheessa kesken tiedonhakuprosessin. Hieno tunne, kun saa tehtyä kaiken alusta loppuun niin ettei törmää osakekurssiin, ja huomaat oman käyvän arvosi olevan noin suunnilleen nykykurssin tasoa. Tulee sellainen tunne että markkinat tosiaan ovat tehokkaat ja suhteellisen fiksutkin.

Kurssiliike oston jälkeen vaikuttaa paljon siihen millaisen sijoituksen koen tehneeni. Treidaamista harjoiteltaessa olen entistä enemmän kiinnittänyt huomiota osakkeen hintaan, nyt tuntuu että pitäisi kehittää ajatusta myös toiseen suuntaan, eli miettiä yritystä ensin liiketoiminnan kautta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti