Tässä kirjoituksessa nostan esiin tuloskaudella mieleen nousseita ajatuksia ja ideoita. En saanut näitä järkevästi ympättyä tuloskauden raporttiin. Tarkoitus on pohtia hieman pidemmälle tulevaisuuteen, mikä osakkeen tilanne on salkussani, milloin siitä voi luopua ja milloin kannattaa ostaa lisää. Ei ole tarkoitus kommentoida jokaista yhtiötä, vaan niitä jotka herättivät vahvimpia ajatuksia. Tämä olisi hyvä ottaa tavaksi, mutta en uskalla luvata että saan kirjoituksen aikaiseksi jokaisen tuloskauden jälkeen.
Suunnitelmissa on vastaavan suunnitelman, ns. sijoituscasen tekeminen ihan jokaiselle yhtiölle. Hyvillä yhtiöille se voi olla yksinkertainen. Ne, joiden kehitys ei ole riittävää, pitää seurata tarkemmin. Tämä tarkoittaa taas lisää työtä, vaikka monesti riittäisi sijoituscasen lukeminen läpi kerran vuoteen ja samalla pohtien, onko se edelleen ajankohtainen.
H&R Reit
Tarkoituksena oli selvittää, mikä on tämän kiinteistösijoitusyhtiön value driver. Eli miten mittaan osakkeenomistajalle luotua arvoa. Aloitan avaamalla 2021 - 2026 strategiakauden tavoitetta: Strategiana on toimistoista ja vähittäiskaupasta (retail) irtaantuminen ja keskittyminen paremman kasvunäkymän kiinteistöihin.
Nykyinen 5-vuoden strategia alkoi H2/2021. Mikäli maaliin päästään aikataulussa, niin H1/2026 aikana kaiken pitäisi olla valmista. Teollisuuden osuus portfoliosta pitäisi olla noin 20 - 25% ja asuinkiinteistöjen (residential) 75 - 80%. 2024 lopussa teollisuus oli 18% ja residential 49%. 4%:ssa on muutostyöt kesken. 29% on edelleen kiinteistöissä, joita ei pitäisi olla vuoden päästä ollenkaan. Eri kiinteistösegmenteistä irtaantuminen ei ole itsessään arvoa luova toimenpide, vaan tärkeämpää on saada samoista kiinteistöistä parempaa kasvua.
Retailin samojen kiinteistöiden tuotto parani +5% edellisvuoteen verrattuna. Se oli segmenteistä parhaiten pärjännyt. Toisena on teollisuus +4% kasvulla, sitten residential +2% kasvulla. Toimistot laskivat -2,8%. Kokonaisuutena +1,3%. Kiinteistöjä on divestoitu 2024 aikana 13kpl. Suurin osa Retailista ja toimistotoista, kuten strategiaan kuuluu. Residential kasvoi 2 kiinteistön verran. Capitalization rate, eli kiinteistöistä saatava tuotto suhteessa kirjanpitoarvoon on noussut kauttaaltaan. Tulkitsen tämän niin, että kaikkein huonoiten tuottavista kiinteistöistä on luovuttu ja jäljellä oleva portfolio on laadukkaampi. En ole erityisen innoissani Retaili divestoinneista, nehän kasvoivat kaikkein parhaiten samoilla kiinteistöillä mitattuna eli siellä on myös laatua mukana. Nämä ovat ymmärtääkseni pitkäaikaisia vuokaralaisia, kun toimipisteen vaihdolle on suuri kynnys.
Value drivers
Number of properties: Ilman laajenemista ei tule kovin vauhdikasta kasvua.
Capitalization rate: Kasvun pitää olla kannattavaa, eli sijoitetun pääoman tuotto ei saa laskea kasvun mukana.
NAV per unit: Ei niin tärkeä luku, mutta pidemmällä tähtäimellä myös oma pääoma per osake pitäisi nousta jos portfolio on laadukas.
Distribution ja payout ratio: Nouseva osinko tarkoittaa onnistunutta arvonluontia, kunhan sitä ei tehdä payout ration kustannuksella. Ymmärtääkseni AFFO on hyvä mittari kertomaan, paljonko yhtiöön jää rahaa kaikkien kulujen jälkeen. Siksipä käytän sitä osingonmaksusuhteen laskemiseen. 90% alkaa olemaan jo korkea luku, alle 80% on siedettävä ja alle 75% on optimaalinen. Vuoden 2024 payout ratio AFFO:sta laskettuna oli 75,5%.
Nämä kun kehittyvät oikeaan suuntaan viimeistään strategiakauden loputtua, niin osake jää salkkuun. Tietenkin seuraan myös liikevaihdon kasvua ja liikevoiton kehitystä. Mikäli osake jää salkkuun, niin Nordnetin kaupankäyntirajoitusten vuoksi sen pitäisi siirtää Nordeaan tai Mandatumiin. Ko. sailyttäjät eivät ota verosopimusta huomioon, eli veroja peritään liikaa ja niitä pitää itse anoa takaisin Kanadasta. Jotta se on vaivan arvoista, niin positon pitää olla riittävän suuri, jotta tuon vaivan jaksaa nähdä.
Vaikka olin todellä pettynyt tulokseen, niin raportin alla on myös hyvää, joka toivottavasti pääsee esiin strategiakauden päättyessä.
Capman
En ollut pettynyt Capmanin tulokseen, enkä suunnittele myymistä. Kulurivillä nähtiin kuitenkin jälleen ruma pettymys. Vaikka "palkkiotuottojen kannattavuus" on selkeästi skaalautumassa, niin konsernikulut söivät tämän skaalaedun kokonaan. Capman maksaa bonuksia 2v takautuvasti, eli nyt tulee kustannuksia hyvästä kurssikehityksestä 2023 asti. Nämä konsernikulut ovat se ongelma, jonka vuoksi tulos ei tunnu valuvan alimmalle riville asti.
Odotan, että 2027 ja siitä eteenpäin skaalautuminen näkyy selvästi. Eli kannattavuus paranee ja osakekohtainen tulos ottaa tasokorjauksen. Samalla strategiakausi lähenee loppuaan ja yhtiön pitäisi olla lähellä 10 miljardin hallinnoitavaa varallisuutta, joka on tämän strategiakauden tavoitteena. Päästäänkö 10 mrd. hallinnoitavaan varallisuuteen ajallaan vai 1 - 2 vuotta myöhässä, on epäolennaista. Olennaista on, mitä johto aikoo sen jälkeen. Jos seuraavalla strategiakaudella jatkuu sama virsi miten kannattavuus tekee uusia ennätyksiä ja tekeminen on huipputasoa, vaikka osakekohtainen tulos on keskiarvona jossain 0 - 10 snt välillä, niin taitaa olla parempi myöntää ettei tässä rakenneta osakkeenomistajille arvoa.
Tällä hetkellä en voi sanoa olevani tyytymätön yhtiöön, eli minulla ei ole kiire päästä siitä eroon. Olen enemmänkin tyytymätön itseeni, kun toistan samoja virheitä ja istun huonosti tuottavien osakkeiden kyydissä aivan liian pitkään. Onneksi Capmanin kohdalla on helppo piirtää skenaario jossa osake tulee tuottamaan huomattavasti viimeistä 2 vuotta paremmin kun kurssi tuli alas ja osinkoa laskettiin.
UPM
Kuten tuloskausikatsauksessa kirjoitin, niin väsyneenä kirjoitettu ensimmäinen versio UPM:n tuloksesta johti siihen että olin myymässä osaketta pois. Ajatus ei ollut täysin univajeen aikaansaamaa negatiivisuutta: UPM on syklinen yhtiö, jonka liiketoiminta vaatii vahvan taseen. UPM:ltä on turha odottaa teknologiajättien tapaista kasvua. Pakkohan se on pureskella tätä lyhyesti lisää, jos olen ollut jo valmis myymään sen pois.
Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, UPM:lla on laaja portfolio erilaisia liiketoimintoja. Yhtiö on varovainen taseen käyttäjä. Se investoi kasvaviin liiketoimintoihin, ja monella liiketoiminnalla on mielestäni hyvät kasvunäkymät.
Jos haluaa UPM omistaa niin pitää kestää hieman syklisyyttä. En odota tältä huipputuottoa, mutta uudestaan mietittynä en todellakaan ole valmis myymään sitä pois. UPM:n osto-ohjelmani jatkuu normaalisti, eli 4x vuodessa 25 - 50€ kerrallaan. Jossain vaiheessa UPM:stä tulee salkun kassavirtasijoitus, jota ostan lisää kun siihen tulee hyvä tilaisuus, väliaikoina se tuottaa hyvää osinkovirtaa. Ehkäpä yritän myös olla markkinan rytmissä paremmin mukanava, eli kevennän nousuun ja ostan laskuun syklien mukana. Avoimuuden nimissä nyt kuitenkin kirjoitettu auki, että myyminen kävi mielessä, eikä ajatus ole ihan tuulesta temmattu. Siltä varalta että päätän joskus muuttaa mieleni.
Yhtiö on ostanut omia osakkeita alkuun 75 000 kpl päivätahtia ja sitten vauhti vielä kiihtyi. 1,5€ osingolla se tarkoittaa, että joka päivä yhtiö säästää 112 500€ vuosittaisina osinkokuluina. Ja tämä saavutettu säästö kertaantuu joka vuosi, mikäli yhtiö päättää pitää osingon ennallaan. Tästä syystä tykkään omien osakkeiden ostoista: Niiden avulla saadaan tulevaisuudessa enemmän osinkoja. Verrattuna siihen, että kaikki liikenevä raha maksettaisiin osinkoina nyt heti. Tai vaihtoehtoisesti: Ennallaan pysyvä osinko tarkoittaa, että liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun jää enemmän rahaa.
Fortum
Ajattelen, että tämä voi mennä kahdella tavalla:
1) Sähkömarkkina ei elvy nopeasti, hinnat ovat jatkossakin alhaiset eikä kasvuinvestoinnit kannata. Alhaisten sähköhintojen vuoksi tulos jää matalaksi ja osinko laskee.
2) Sähkömarkkina tervehtyy nopeammin. Korkeampien saavutettujen sähköhintojen vuoksi Fortum näkee kasvuhankkeet kannattavana. Kasvuinvestoinnit laskevat vapaata kassavirtaa, kasvattaa kuluja ja osingonmaksukyky laskee hetkellisesti.
Molemmissa tapauksissa uskon, että kurssi tulee laskemaan. Ensimmäisessä skenaariossa enemmän kuin toisessa. Meni kummin vain, uskon että 10v päästä Fortumilla menee nykyistä paremin. Eli kunhan nyt keväällä saadaan tase kevennettyä ja päälle tulee muutama pehmeä raportti, niin uskon että tätä saa nykyistä halvemmalla seuraavan 2v aikana. Silloin pitkän tähtäimen tuotto-odotus on hyvä ja pitää olla varautunut ostamaan lisää. Vuonna 2024 saavutettu sähkön myyntihinta oli 52,5€ / MWh kun 2023 se oli 63,1€ / MWh. En osaa sanoa mikä olisi hyvä taso, luonnollisesti korkea parempi. Tätä seuraamalla pystyn seuraamaan markkinan tervehtymistä.
Fortum oli aikoinaan yksi salkun tukijaloista. Sellaiseen painoon en sitä enää halua ostaa. Valtion omistus saa minut vähän vierastamaan yhtiötä.
Tietoevry
Harmikseni Aki Pyysing kirjoitti kolumnissaan täysin saman idean, mikä minulla on ollut Tiedon suhteen. On tämä silti ihan omaa päättelyäni, uskokaa pois! Odottelen markkinan paranemista 2025 - 2026 asti. Tuon ajan poimin osingot, jota onkin tulossa mukava summa. Jossain vaiheessa H2 2025 jälkeen pitäisi tuloskäänteen hiljalleen näkyä. Tuolloin myyn omistukseni ilman räikeää aliarvostusta. Jos tuloskäänne ei näytä itsestään mitään merkkejä, luovun osakkeesta hinnasta välittämättä. Näin monen omistusvuoden jälkeen ei pitäisi olla niin kiire, ettei ehdi odottaa Q3 tulosta ja miettiä sen jälkeen järkevintä ratkaisua. (Aki tiivistää hyvin, miksi valtion omistus vähentää kiinnostustani omistaa Fortumia)
Jotta Tieto ei ärsytä minua pääsalkussani, niin tuloskauden päätteeksi siirsin sen treidisalkkuun. Salkun kokonaissaldo ei muuttunut miksikään, eikä fyysisesti tapahtunut mitään muutosta. Yksi rivi salkku-excelistäni siirtyi hieman alemmas. Mentaalisesti tämä on iso muutos: Pääsalkussa mietin, mihin hintaan tätä kannattaisi ostaa lisää ja minkälaisella painotuksella se saa olla. Treidisalkussa mietin, onko tässä paras tuotto-odotus suhteessa riskiin ja millä aikajänteellä odotan tuoton realisoituvan. Pääsalkussa myyntipäätös on suuri, treidisalkussa pystyn tekemään sen huomattavasti kevyemmin perustein.
Tässä vaiheessa myös Tiedon osingot pitäisi kai laskea treidituotoiksi, eikä vuosiosingoiksi. Lasken ne kuitenkin pääsalkkuni osingoiksi, eli sisältyvät osinkoseurantaan. Tämä siksi, että sijoitus oli alunperin pitkään salkkuun ja nämä ovat edelleen samoja osakkeita. Osingot ovat mentaalisessa kirjanpidossani pääsalkkuun kuuluvaa varallisuutta.
---
Tätä tekstiä kirjoittaessa tajusin, miten tärkeää on seurata jokaisella yhtiöllä juuri niitä lukuja, joiden uskoo luovan arvoa. Siinä onkin seuraavalle tuloskaudelle pohdittavaa. Sen sijaan että yritän väkisin oksentaa samojen tunnuslukujen kehittymistä tekstiksi, pitäisi miettiä sitä yhtiökohtaisesti arvonluonnin kannalta. Mikä on oleellista juuri tälle yhtiölle?
Näin saan lyhyeen ja helposti ymmärrettävään tekstiin kirjoitettua sen, mikä olen oleellista. Olen aina ihaillut, kun jonkun alan asiantuntija pystyy tiivistämään monimutkaisen asian yksinkertaiseksi. Sijoittamisessa on tapana tehdä "yksinkertaisesta" asiasta monimutkainen. Lainausmerkit sen takia, että sijoittaminen ei suinkaan ole yksinkertaista, mutta ehkäpä siitä kannattaa sellaista tehdä.
Ei tästä niin yksinkertaista touhua saa, että osaisin vastata kavereiden eniten kysymään kysymykseen: Mihin nyt kannattaa sijoittaa? Mutta kyllä siitä kannattaa tehdä yksinkertaisempaa kuin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti