lauantai 11. helmikuuta 2023

ROIC:i, poikki ja pinoon.

Seuraan rutiininomaisesti muutamia asioita salkussa. Tähän asti seurannassa on ollut mm. salkun arvo, maksetut osingot ja talletettu rahasumma. Olen valinnut nämä, koska ne olivat helppoja lukuja poimittavaksi ja tukevat ison tavoitteen saavuttamista. Vaikka pidän näitä mielekkäänä seurattavina asioina jatkossakin, niin luvut eivät kerro mitään salkun laadusta. On aika työstää laadukkaampi excel seuranta.

Lähde: https://www.craiyon.com/

Twitterissä nimimerkki salkku-mauri jakoi alla olevan Sifter Fundin kuvan, josta ajatus lähti.

Pelkän lopputuloksen (eli salkun arvon) lisäksi on hyödyllistä seurata asioita siltä kantilta, mitä salkku on syönyt. Eli ovatko valitut yhtiöt riittävän laadukkaita salkkuun ja ovatko vähemmän laadukkaat yhtiöt riittävän pienellä painolla?

Jotta pystyn laskemaan tarvittavia tunnuslukuja, minun pitää tehdä yhtiökohtainen seuranta. Viimeksi se kaatui siihen, että se vei liikaa aikaa, vaikka ainoa asia mitä tein, oli lukujen poimiminen vuosikertomuksesta. Robottamainen vuosikertomuksen rivien kopioiminen omaan excel-taulukkoon ei antanut sellaista dataa, josta olisin kokenut hyötyväni. Lisäksi päädyin aina kaivamaan jonkin muun luvun vuosikertomuksesta tukemaan ostopäätöstä. Yritin pitää excelit "täydellisenä", esimerkiksi Fortum muutti kirjanpitokäytäntöjä useasti ja teki korjauksia edellisen vuoden lukuihin. Jouduin käymään useamman vuoden vuosikertomukset uudelleen läpi ja korjaamaan lukuja exceliin.

Viime aikoina olen opiskellut arvonmääritystä kirjasta Valuation - Measuring and Managing the Value of Companies. Lukusuositus, kiistatta paras arvonmäärityskirja, jonka olen lukenut.


Asiaa olisi kannattanut lähestyä jonkin helpommin luettavan kirjan kautta, mutta lukiessa tajusin, etten voi liikaa painottaa miten tärkeää olisi ollut opiskella sijoittamista oppikirjoista, eikä koko kansalle tarkoitetuista "sijoita kuin guru" kirjoista, jotka tiivistävät Warren Buffetin tai Peter Lynchin sijoittamisen muutaman sivun mittaiseksi yksinkertaisuudeksi.

Yllä mainitun kirjan innoittamana valitsin seurattaviksi suureiksi seuraavat tunnusluvut:
1. Kasvu (liikevaihdolla mitattuna)
2. ROIC (sijoitetun pääoman tuotto)
3. Liikevoittomarginaali
4. Osingon kasvu
5. Osakkeen kokonaistuotto (arvonnousu + osinko)

Valitsin tunnusluvut, jotka tukevat omaa sijoitustyyliä. Tavoitteena on saada kasvavaa osinkovirtaa, niin osingon seuranta on oleellista, vaikkakaan ei välttämättä kokonaistuoton kannalta tärkeää. Enää en voi naamioida vuosittain nousevia osinkoja hyväksi sijoitukseksi, jos osinkojen kasvu johtuu pelkästään salkkuun lisätystä uudesta pääomasta.

Tässä kohtaa tuli jo paljon ongelmia vastaan. Salkun painotuksesta noin 45% on finanssiyhtiöitä, joilla on suuri velkavipu. ROIC ei ole käyttökelpoinen mittari. Paras vastine finanssiyhtiöille jonka keksin, olisi ROE. Onko järkevää seurata finanssiyhtiöitä omana rivinään, vai laskenko niiden ROE:n samaan riviin kun muiden yhtiöiden ROIC:in? Pitänee tehdä molemmat versiot jotta näen sen vaikutuksen kokonaisuuteen ja päättää sitten kumpi vaihtoehdoista on parempi.

Jotta voin laskea sijoitetun pääoman tuoton, minun pitää pystyä erottelemaan operatiiviset ja ei-operatiiviset rivit taseesta. En ole tälläistä ennen tehnyt, joten joudun opettelemaan tämän taidon tehdessä. Varaudun siihen että seuraavien vuosien aikana joudun tekemään korjauksia vanhoihin lukuihin, koska osaamisen karttuessa saatan nähdä asioita eri kantilta tulevaisuudessa.

Liikevoittomarginaalissa on myös ongelma finanssiyhtiöiden kohdalla. Esimerkiksi Capman ei laske sijoitusten arvonnousua liikevaihdoksi, mutta laskee sen liikevoitoksi. Näin EBIT-% tulee korkeaksi. Pohdin että siivoan arvonnousun pois liikevoitosta. Tässäkään ei olisi ollut mitään järkeä, sehän on olennainen osa Capmanin liiketoimintaa. Hyväksyn, että tällä mittarilla Capman vaikuttaa huomattavasti keskivertoa paremmalta yhtiöltä. Päädyin käyttämään tuloslaskelman ylintä riviä liikevaihdon korvikkeena finanssiyhtiöillä. Se ei ole täydellinen, mutta paras ratkaisu jonka keksin tähän pulmaan.

Osingon kasvukaan ei ole niin yksinkertainen suure kuin sen ajattelee olevan. Sampo on viime vuosina jakanut runsaasti ylimääräistä pääomaa lisäosinkoina. Kun ne loppuvat, niin osingon muutos näyttää rumasti miinusmerkkistä numeroa. Pohdin olisiko järkevää siivota ylimääräiset osingot pois. Ei olisi, yksittäiset yhtiöt hukkuvat painotettuun keskiarvoon vaikuttamatta siihen liiaksi. Muutoinhan minun pitäisi siivota ylimääräiset osingot pois myös koko vuoden osingoista.

---

Jotta seuranta on mielekästä, minun pitää laskea kunkin yhtiön painotettu vaikutus salkkuun. Jos yhtiön painotus salkussa on 10% ja osinko nousee 10%, niin sen vaikutus kokonaisosingon kasvuun on 1%. Onneksi blogissa on jokaisen vuoden lopussa lista salkusta ja kunkin yhtiön painotuksesta. Otan vielä laskuihin mukaan kertoimen jolla suorien osakesijoitusten paino olisi 100%.

Jos salkusta 80% on suorissa osakkeissa, niin kerroin on 1,25. (Koska 80% x 1,25 = 100%). Näin saan laskettua "osakesalkun" laadun, johon indeksisijoitukset eivät vaikuta. Yllä mainitun 10% painolla olevan yhtiön vaikutus osingonkasvuun olisi 1% sijasta 1,25%.

Päätin laskea luvut loppuvuoden painotuksen perusteella. Kuluvaa vuotta kuvaisi paremmin luvut jotka lasketaan edellisen vuoden painotuksen perusteella. Käytän loppuvuoden lukuja, koska näin saan paremman käsityksen salkun sen hetkisestä tilanteesta. Näin seuranta tukee paremmin kuluvan vuoden päätöksiä. Eli vuoden 2022 luvut lasken salkulla jonka painotukset löysin kirjoituksesta vuosikatsaus 2022.

Ensimmäiset vuodet luvuissa voi olla paljon vaihtelua. Osaamisen karttuessa mieli voi muuttua ja joudun korjaamaan myös vanhoja lukuja. Ajattelen että nyt on tärkeintä saada lukuja ylös ja projekti käyntiin. Hyväksyn sen että luvut eivät ole absoluuttisia faktoja, mutta teen päätöket parhaimman harkinnan mukaan sen hetkisen osaamisen perusteella. Siksi tämä tulee viemään aikaa. Huomasin että tätä ei voi tehdä huonossa mielentilassa. Jos on kiire, ei kannata aloittaa. Jos ärsyttää, ei kannata aloittaa.

Miksi näen näin paljon vaivaa tämän eteen?

Olen itselleni rehellinen ja myönnän että olisi kannattanut olla indeksisijoittaja. Mutta kun en halua. Indeksisijoittajalla tulee osaamisen rajat vastaan nopeasti. Haluan että harrastus kasvattaa pankkitilini lisäksi minua ihmisenä. Treidaaja minä en ole, indeksisijoittajaksi en halua tulla, kannattaa olla taitava osakepoimija.

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia

                                                            -Adolf Ivar Arwidsson (väitetysti) 

En aio lopettaa treidaamisen harjoittelua, mutta halusin vääntää tuon yllä olevan sanonnan uuteen muotoon. :) Takaisin asiaan:

Seurannan avulla pidän salkkuni sisällön laadukkaampana. Kun salkku ei tuota riittävän hyvin, voin miettiä mikä näistä tunnusluvuista on se, jonka pitäisi olla korkeammalla. Jos kasvu alkaa olemaan tasolla johon en ole tyytyväinen, niin sille pitää tehdä jotain. Käyn läpi yhtiöt, ja mietin pitäisikö lisätä nopeammin kasvavaa yhtiötä tai keventää hitaasti kasvavaa yhtiötä.

Uskon, että seurannan avulla pääsen eroon siitä osinkosijoittajat synnistä, jossa sen hetkistä korkeaa osinkoa pidetään tärkeämpänä kuin tulevaisuuden osingon nousupotentiaalia. Molempia yhtiöitä mahtuu toki salkkuun jatkossakin, mutta painotuksen pitää olla sitä tasoa, että paikallaan polkevat osingonmaksajat eivät vie koko salkun osingonkasvua nollaan.

Tämä osaltaan auttaa salkun allokoinnissa, kun rahat eivät kiinnity näennäisesti halpaan yhtiöön, vaan joudun vertaamaan sen tunnuslukuja koko salkun keskiarvoon. Toiset yhtiöt kasvavat nopeammin kuin toiset, mutta hitaammin kasvavilla voi olla parempi ROIC. Jos huomaan että yhtiö on useammalla tunnusluvulla keskivertoa huonompi, mutta haluan sen silti pitää, niin täytyy vain allokoida yhtiöön riittävän pieni painotus.

Seuranta auttaa myös uusien yhtiöiden valinnassa. Kun tekee mieli ostaa uusi yhtiö pitkään salkkuun, vertaan uutta yhtiötä salkun keskiarvoon valituilla tunnusluvuilla. Onko parempi ottaa salkkuun uusi rivi, jos se ei paranna salkun laatua? Vai ostanko sen sijaan lisää jotain jo olemassa olevista yhtiöistä?

Mitään maata mullistavaa tässä ei tapahdu. Minun on edelleen mietittävä ostohetkellä, onko hinta sellainen mitä yhtiöstä kannattaa maksaa. Seuranta auttaa toki ymmärtämään paremmin yhtiötä ja helpottaa FCF:n laskemista. Eli yhtiöanalyysini laadun pitäisi parantua.

Tästä voi hyvinkin tulla ikuisuusprojekti jota en saa ikinä maaliin. Tai jos saan, niin en jaksa päivittää sitä enää parin vuoden päästä. Olen nyt työstänyt yhtiöiden exceleitä 2 viikon ajan käyden läpi noin 50% salkun yhtiöistä. Yhtiökohtaisen seurannan aloitan vuodesta 2019 ja salkun kokonaisseurannan aloitan vuodesta 2020. Tiedostan että tämä vie aikaa ja energiaa, enkä yritä saada sitä kerralla tehtyä.

Yleensä syyllistyn siihen, että haluan saada kaiken valmiiksi mahdollisimman nopeasti. Kiireessä tulee hätiköityä eikä asioita ajattele niin pitkälle kun pitäisi. Lopputulemana ajatukset omassa päässä ja luvut excelissä ovat niin sekaisin että molemmat alkavat tuntumaan vastenmieliseltä. Seurannassa ei ole mitään järkeä, jos se ei ole niin systemaattista että luvut ovat oikeasti vertailukelpoisia. Yritän olla aimpaa fiksumpi ja tehdä tämän kerralla hyvin.

Vuorokaudesta tuntuu loppuvan tunnit kesken, kun pitäisi käydä töissä, kuntoilla, valmistella treidejä ja täyttää yhtiöseurantaa. Jossain välissä pitäisi vielä tehdä jotain rentouttavaakin, jotta oma jaksaminen säilyy. Joudun kierrättämään priorisoinnin kohdetta, helmikuun aikana joka toinen viikko on kuntoilun osalta huomattavasti kevyempi, jotta iltoja vapautuu sijoittamiseen. Viikossa kroppa palautuu kuntoilusta ja seuraavalla viikolla satsaan enemmän salilla käyntiin, jollon pää palautuu excelöinnistä.

Kokonaan en voi lopettaa kuntoilua, excelöintiä tai treidausta, koska hyvin helposti jo saavutettu hyöty katoaa. Kevyemmän viikon kuntoilu on riittävä ylläpitämään nykyistä kuntotasoa, en edes yritä kehittyä. Kevyemmin treidatessa pyrin kuitenkin pysymään kiinni markkinoiden rytmistä, jotta ei tule sellaista tunnetta ettei ole mitään hajua mitä markkinalla tapahtuu. Myös Fortumin excelin jatkaminen on todella vaikeaa, jos sitä on viimeksi työstänyt 2 viikkoa sitten ja ajatus on katkennut niin totaalisesti että käytännössä joutuu aloittamaan ajatustyön alusta ja käymään rivi kerrallaan läpi taseen osia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti