Ajatuksia käteisestä

Marraskuun pimeys on taas vienyt voimia, joten en ole jaksanut suorittaa normaalia sijoitusrutiiniani eli erilaisten lukujen pyörittämistä excelissä. Hieman yllättäen kun tuollainen konkreettinen ja yleensä turhan yksityiskohtainen näpertäminen jäi pois, vapautuva ajatuskapasiteetti meni hyötykäyttöön ja sain muutaman hyvän idean liittyen salkun käteiseen. Tässä tiivistetysti mitä ajatuksia päässäni syntyi. Tämän suunnitelman saatan toteuttaa sellaisenaan, muokattuna tai en ollenkaan.

Tämänkin kuvituskuvan tarjoaa Bingin chatbot sekä DALL-E3

Treidi-tilin ansiosta käteinen pysyi hetken aikaa tilillä ongelmitta, mutta nyt tuli taas kyllästyminen. Ongelmana on, että minulta puuttuu selkeä strategia. Vaikka suuntaviivat on selvillä, niin entryt sisältävät edelleen liikaa mutua. Ja ne säännöt mitä minulla on, jäävät liian usein noudattamatta. 

Pitäisi miettiä aikajännettä tarkemmin. Haluan tehdä pidempiä swingejä, mutta toisaalta ajatus myös lyhyestä kaupasta kiinnostaa. Lyhyeen kauppaan treidikassani ei vielä riitä, joten siksi focus on ainakin vielä hetken pidemmissä treideissä. Swingeissä treidattavat positiot eivät ilmaannu tunneissa, joten oikeasti ei olisi tarvetta kytätä joka päivä kursseja 1h kynttilöillä kuten nyt olen tehnyt.

Huomasin työpaikan vaihtamisen vievän niin paljon energiaa että parempi olla nyt hetken aikaa treidaamatta. Eipä ole kassaakaan taas olemassa kun käytin sen pitkän salkun osakeostoihin. Kun lopulta saan treidikassan kasaan, yritän suhtautua siihen välineenä jolla pystyn käyttämään hinnoitteluvirheet hyödyksi, sen sijaan että yritän pakottaa itseni päiväkauppaan.

Kunhan saan riittävän kassan kasaan, voin laittaa rahani inflaatiosuojaan vaikkapa johonkin korko etf:n odottamaan parempia treidipaikkoja. Riittää jos hyviä treidejä saa 2 - 4 vuodessa. Kaupankäyntikulujen vuoksi korkosijoitukset vaativat ainakin 2 000€ ennen kun ne ovat kannattavia, mutta mielummin 4 000€. Alla kuva Invesco Euro Cash 3 Months UCITS ETF Acc (PJEU) tuotosta.

Lienee selvää ettei noilla tuottoprosenteilla rikastu, mutta jos treidien välissä on useampi kuukausi niin johonkin on hyvä saada rahat turvaan inflaatiolta. Tässä on ajatuksena se, ettei rahoja tarvitse siirtää Bank Norwegianiin, jossa ne sulautuvat pitkän salkun käteiseksi. Haluan pysyä kärryillä paljonko kassaa on varattu treidaamiseen. Optimitilanteessa treidikassa olisi niin suuri, että siellä on jokin perusosa jatkuvasti naputtamassa korkotuottoja, josta sitten irrotan kerrallaan halutun summan treidiä varten. Ehkä joskus on varaa tähänkin.

---

Nyt kun en ole jaksanut treidata, tuntui että tulee tarve työntää rahat markkinalle ilman suunnitelmaa. Olen lukenut kirjaa Quantitative Equity Portfolio Management (QEPM) ja tästä on herännyt ajatus: Jos ostan säännöllisesti nopeaan määrälliseen analyysiin perustuen jotain salkkuyhtiötä, niin se saattanee helpottaa kätesen pitämistä oikeasti hyvien ostopaikkojen varalta.

Tämä toimii paremmin isommalla salkulla ja paremmalla kassavirralla, mutta nyt ajattelin toteuttaa sen näin: Vuodessa tulee osinkoja 3 000€. Siirrän uutta rahaa salkkuun 2 000€. Vuoden aikana tulee uutta likviditeettiä 5 000€, josta haluan jättää suurimman osan odottamaan hyvää ostopaikkaa. Jos ostan kaksi kertaa vuodessa osaketta nopean haarukoinnin perusteella ja käytän ostoon kerralla 1 000€ niin minulle jää vielä 3 000€ ylimääräistä käteistä joka vuosi.

Tätä ylimääräistä käteistä pitää säädellä omilla säännöillä, jotta kassa ei ole tyhjä heti kun indeksi seuraavan kerran laskee 3%. Siksi ajattelin, että saan tehdä vain yhden oston kuukaudessa, ja yksi osto saa olla enintään 2 000€ kooltaan. Treiditilillä tehtyjä ostoja en laske tähän. En myöskään laske Nordean tilille neljä kertaa vuodessa tehtäviä ostoja.

Ostosummia tai vuosittaisten ostojen määrää voin säädellä sen mukaan millaista rahavirtaa salkku tuottaa ja paljonko siellä on käteistä.

---

Minua on häirinnyt suunnitelmallisuuden puute käteisessä. Laitan säästöön 200€ joka kuukausi, kunnes yhtäkkiä huomaan että käyttötilillä on taas 8 000€ ylimääräistä. Sitten yhdessä kuukaudessa teen 4 000€ ylimääräisen sijoituksen. Kun salkun käteinen yhtäkkiä nousee kovin korkeaksi niin melkeimpä poikkeuksetta keksin sille jotain ostettavaa joka on mielessäni 'ilmainen osto' kun se ei syö salkun käteisvaroja. Yleensä näissä tapauksissa tulee joustettua arvonmääritykseni suhteen. Joko ostan aivan liian huonon analyysin perusteella tai sitten lasken tuotto-odotusta sellaisella tasolle että se oikeuttaa nykyhinnan koska "eihän käteistäkään kannata pitää liikaa."

Tämän estämiseksi ajattelin että saan muokata kuukausisäästösummaa maksimissaan ±50€ / kk. Jos tammikuussa laitan 200€ salkkuun ja tuntuu että käyttötilillä on liikaa rahaa, niin helmikuussa laitan 250€, maaliskuussa 300€ jne. Tämä pakottaa suunnittelemaan etukäteen miten käytän käteistä. Ilmaisia ostoja ylimääräisillä sijoituksilla ei pitäisi enää tulla, vaan kaikki on pois käteiskassasta. Jokainen osto perustuisi jatkossa mahdollisimman tarkkaan analyysiin pois lukien säännölliset ostoni QEPM-metodilla, jonka pitäisi huolehtia siitä että ostot eivät ole täysin typeriä, todennäköisesti eivät myöskään todella onnistuneita.

---

Katselin loistavaa sijoituspodcastiä nimeltä Karon grilli, vieraana Björn Wahlroos. Nallen kommentti pitkien korkojen shorttaamisesta herätti ajatuksen: Sijoitusuralleni on osunut muutama tilaisuus jota en käyttänyt riittävän rohkeasti hyödyksi. Yllä mainituin keinoin haluaisin varmistaa, että kunhan seuraavalla kerralla markkina tarjoaa mielestäni hyvää tuottoa pienellä riskillä, minulla on pelimerkkejä saada siitä enemmän prosentteja omaan salkkuun.

Tässä muutamia tilanteita, joissa koen katselleeni liikaa sivusta:
Nollakorkoaika

Korona-kriisi

Heikko SEK

Heikko USD