Olen yrittänyt ynnätä nuo lyhyet postaukset mukaan kuukausikatsaukseen. Mutta se johtikin siihen ettei minulla ole mitään kirjoitettavaa kuukausikatsauksen lisäksi. Päätin tehdä oman kirjoituksen aina kun jokin mainitsemisen arvoinen ajatus oli. Tämä näkyi lokakuun ja marraskuun useampana kirjoituksena. Kirjoittaminen oli mielekästä. Samalla kun kirjoitin ajatuksia auki, ne selkenivät myös itselle. Tässä tuli kuitenkin haamuraja vastaan, kun yhtäkkiä ei ollut energiaa enää kirjoittaa, tai edes tutkia osakkeita niin kuin hetki sitten.
Samaistuin kun fyysikon osingot kirjoitti "Strategic Education (STRA) on ainut salkkuni yritys, josta on kiinteä sivu blogissani. Niitä piti tehdä useampikin, mutta välillä nämä blogihommat jää vain vaiheeseen." Aloittelin yritysanalyysiä, jossa oli tarkoitus syventyä omistamieni yritysten historiaan, liiketoimintamalliin ja omistaja-arvon luontiin. Tekstin oli tarkoitus olla kirjoitettu niin, että se on helppo pitää ajan tasalla. Ei kannanottona nykyiseen tulokseen, vaan laajempi tausta niistä toimintamalleista joilla tulosta luodaan, kuten periaatteet johdon palkitsemisessa ja pääoman allokoinnissa.
En kuopannut ideaani vielä kokonaan, mutta epäilen että tästä tulee samanlainen ikuisuusprojekti kuin salkkuyhtiöiden excel seuranta. Totesin että vie liikaa aikaa, eikä anna sellaista tietoa mitä ostopäätöstä tehdessäni haluan. Excel seurannasta huolimatta selasin silti vanhoja tulosjulkistuksia läpi, vaikka tärkeimmät avainluvut piti olla helposti saatavilla suoraan taulukosta. Tämä johtuu siitä, että halusin aina tarkistaa jotain muuta, joka ei nyt kuitenkaan ollut se tärkein luku jonka olin päättänyt exceliin lisätä.
Kirjoittamisen ongelma on tämä: Jos jokaisesta ajatuksesta kirjoittaa kirjoituksen, se vie aivan liikaa aikaa ja energiaa. Välillä huomaan että kirjoituksen aloittaminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta jolloin päätän jättää myös sijoituspäätökseen johtavan ajatustyön tekemättä. Lempiblogini Talousmentor kirjoitti, ennen lopettamispäätöstään. "Tuloskausi-ennakko vie niin paljon aikaa etten jaksa tehdä varsinaisia sijoituspäätöksiä." Samaistun tähän.
Nyt sitten kun vapaa-aika on mennyt treidaamisen harjoitteluun, niin on entistä vähemmän kirjoitettavaa. En halua raportoida näitä kovin reaali-ajassa, sillä se vie huomion pois itse prosessista. Siitäkin kerron toki enemmän kun saan enemmän kerrottavaa. Mainitaan nyt sen verran, ettei mene kovin hyvin. Jos jokaisesta, tai edes 5 treidin sarjasta pitäisi kirjoittaa oma kirjoitus, siihen meni sitten kaikki viikonloputkin.
Suunnitelmat toki muuttuvat sitä mukaan kun elämäntilanne muuttuu enkä blogin kirjoittamista aio itselleni pakottaa. Koen kuitenkin että kirjoittaminen on antanut enemmän kuin ottanut. Siksipä, ajattelin jatkossa hoitaa asian näin:
Kun teen sijoituspäätöksen, siitä voisi kirjoittaa. Eli kun ostan tai myyn jotain. Treidaamisesta sitten jonkunlaista yhteenvetoa, kun pääsen sinne asti. Lyhyesti tai pitkästi, riippuu siitä minkä verran on sillä kertaa sanottavaa. Kirjoitukset tulevat ajallaan heti oston jälkeen tai sitten joskus muulloin riippuen miten nopeasti ehdin kirjoittamaan. En pyri kirjoittamaan edes kuukausittain, jos mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut.
Heti tämän sanottuani, mielestäni parhaimpia kirjoituksiani ovat olleet sellaiset, joissa olen pohtinut yrityksen arvoa vaikka se ei olisikaan päätynyt ostoslistalle. Esimerkkinä tämä, tämä ja tämä. Viimeisimpänä tämä. Näistä en haluaisi luopua, sillä ne ovat toimineet pohjana arvonmääritykselle tulevaisuudessa. Kirjoitan kun teen sijoituspäätöksen, tai sitten joskus muulloin kun tuntuu olevan energiaa kirjoittamiseen.
Tämän seurauksena kirjoituksia voi tulla enemmän tai vähemmän kuin tähän asti. Säännöllistä pohdiskelua tulee varmasti harrastettua jatkossakin. Ongelma tulee sitten siinä, kun olen yleensä työstänyt ajatusta alusta alkaen blogikirjoitukseen. En edes tiedä osaanko tehdä ajatustyötä ilman että kirjoitan prosessin auki vaihe-vaiheelta. Tuntuu että siinä tapauksessa teen liian hätäisiä johtopäätöksiä. Noh, kokeillaan miltä tämä tuntuu.
Kuukausi ja neljännesvuosikatsauksista en luovu, eihän blogissa ole mitään järkeä jos ei pysty seuraamaan edistymistä? Sitä paitsi, niitä on niiiin kiva kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti