Tutuistuin yhtiön raporttiin useassa pätkässä vähän kiireellä, joten en saanut siitä yhtä paljon irti kuin lukemalla yhdeltä istumalta läpi. Koska Fordin raportti painaa päälle, niin nyt mennään tällä.
Sijoittajatarina menee näin: Sijoitusyhtiö joka on muuntamassa vaikeasti ennustettavaa liiketoimintaa enemmän ennustettavaan ja vakaampaan hallinnointipalkkioiden kannattelemaksi. Uuden ja vakaamman, liikevoiton turvin yhtiö on julistanut jakavansa kasvavaa osinkoa eikä aio siitä tinkiä nytkään, vaikka 3,3snt EPS ei riitä kattamaan 14snt osinkoa.
Tilinpäätös on hankalaa purtavaa. Markkinat ottivat tuloksen vastaan 6% nousulla. Eikä syyttä, Q4 tulos oli hyvä. Q4 EBIT oli 8,6 miljoonaa, mutta koko vuoden EBIT vain 9,2 miljoonaa. Koko vuoden pehmeä tulos johtuu Q1:llä tapahtuneesta sijoitusten käyvän arvon laskusta joka veti ensimmäisen neljänneksen miinukselle.
Toimitusjohtaja Joakim Frimodig iloitsee hallinnoitavien pääomien kasvusta sekä hallinnointipalkkioiden kasvusta. Syytä varmasti onkin ja toivon mukaan ne tuovat vakaampaa tuottoa tulevaisuudessa. Hallinnointipalkkiot ovat tuottaneen vuoden 2020 aikana seuraavasti (milj.):
Q1: 6,9
Q2: 5,9
Q3: 6,6
Q4: 9,7.
Indereksen mukaan viimeinen kvartaali sisältää kertaluonteisia eriä, mutta minulle ei osunut silmään mainintaa kertaluonteisuudesta.
Yhtiö raportoi operatiivisen toiminnan kulut näin:
Q1: -9,5
Q2: -7,8
Q3: -7,1
Q4: -10,8
Viimeinen neljännes oli myös viime vuonna kulujen osalta huonoin, joten ehkäpä siinä on jotain kausiluonteista.
Korjaan vuoden tulosta ensimmäisen kvartaalin käyvän arvon muutokselta ja arvioidaan että Q1 tuottaisi saman verran kuin Q2 ja Q3. Tällöin koko konsernin tulos olisi ollut 16,2 miljoonaa eli 0,10 EPS. Tämäkään ei riittäisi kattamaan osinkoa.
Minua huolestuttaa toinenkin asia: Osakemäärän kasvu on ollut kohtuullisen nopeaa vuodesta 2017 lähtien. Luvut miljoonissa. 2017: 145,6 ⟶ 147,1 ⟶ 153,7 ⟶ 155,8. Osakemäärä nousee noin 1% vuodessa, joten tuloksen pitäisi nousta 1% jotta vanhojen osakkeenomistajien EPS ei laimene. Toistaiseksi tulos on ollut vaihtelevaa mutta omalta seuranta-ajalta kuitenkin keskiarvona vakaata. Ei nousevaa.
En muista mistä olen nuo vanhat osakemäärät kaivanut, mutta luotan nyt niihin kun en jaksa tarkistaa. (Löydän näissä usein virheitä, eli kannattaa suhtautua varauksella.)
Indereksen tavoitehinta Capmanille on 2,8 ja Nordea arvioi käyvän arvon olevan 2,6 - 3,1. Molemmissa hinnoissa pitää olla vahva luotto tuloksen kasvuun.
Edes tuolla Q1 arvonmuutoksella korjatulla EPS:llä en pysty perustelemaan noin korkeaa hintaa. Joudun tinkimään omista kriteereistäni, että saan käyvän hinnan järkeiltyä edes 2,0€ tasolle. Hetken aikaa kuvittelin että arvonmäärityksessäni on jotain vialla kun kaikkia yhtiöitä voisi ostaa lisää, mutta tulihan sieltä vastaan myös yhtiö jonka hinnaksi saan arvion alle nykykurssin.
Capman on salkussa nyt 3,4% painotuksella ja toivoin että olisin saanut hyvän syyn ostaa tätä lisää. Kovin pienellä painolla en haluaisi pitää yhtiöitä salkussa, koska ne vievät ajatuskapasiteettia mutta hyväkään tulos ei juuri näy salkun koossa.
Koronavuodesta ei kannata tehdä liikoja johtopäätöksiä. Vaikka yhtiön kurssi on reilusti yli laskemani järkevän hinnan, Capman pysyy salkussa ja katson miten tulevaisuuden odotukset lunastetaan. Syy tälle on Nordean ja Indereksen kova luotto yhtiön tulevaisuuteen.
Mikäli meno jatkuu samanlaisena kuin Q4:llä, lisäostot ovat helposti perusteltavissa. Haluan kuitenkin nähdä tulevaisuudessa vakaata tulosta ja laskevia kuluja. Toimitusjohtaja ohittaa yleensä kysymykset korkeista kuluista tai odotuksia huonommista tuotoista viittaamalla liiketoiminnan kausiluonteisuuteen. Pystyisin hyväksymään suuren vaihtelun jos silti tulisi hyvää, osingot ylittävää, tulosta.
En lähde soutamaan vastavirtaan ammattianalyytikkojen kanssa, mutta en harkitse yhtiön lisäämistä tällä hetkellä. Nordean ennustaa vuoden 2022 liikevoiton olevan 35 milj. Mikäli tulevaisuudessa alkaa näyttää siltä, että ennuste osuu lähelle, niin olen valmiina kasvattamaan postitiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti